lauantai 31. lokakuuta 2009

Kongo

JIM-kanavalla torstai-iltana esitetyssä Erikoisoperaatiot-sarjan jaksossa amerikkalaiset palkkasoturit konsultoivat Kongon (demokraattisen tasavallan) metsänvartijoita puuhiiltä salakuljettavien neekerien kiinniottamisessa. Ohjelman mukaan keskellä valtiota sijaitsevalla luonnonsuojelualueella majailee jopa kymmeniä tuhansia kapinallisneekereitä, jotka harjoittavat laitonta puuhiilikauppaa.

Jotkin neekerit kaatavat puita alueelta, pilkkovat ne ja kasaavat pilkkeet miiluihin, jotka sitten sytytetään kituen palamaan, jolloin muutaman vuorokauden päästä syntyy haluttua puuhiiltä, jota Kongon neekerit käyttävät polttoaineena tehdessään neekeriruokiaan. Se on kuitenkin laitonta toimintaa, ja se haluttaisiin estää. Edellisen vuoden aikana kuoli yli sata metsänvartijaa yhteenotoissa kapinallisneekereiden kanssa.

Kongon pinta-ala on seitsemän kertaa Suomea suurempi, ja siellä asuu noin 68 miljoonaa neekeriä (2008). (Aikamoinen määrä muuten!) Kaadetaanhan pienessä Suomessakin puuta, josta jalostetuista tuotteista menee vientiin jopa 95 prosenttia. Kyllähän Kongossakin pitäisi sitten riittää puuta jokaiselle sitä tarvitsevalle.

Ohjelmasta välittyi kuva, että hiilenpoltosta syntyvää ongelmaa liioitellaan selvästi. Kuvauspaikoilla oli rauhallista, eivätkä palkkasoturit joutuneet yhteenkään vaaralliseen tilanteeseen. Ostaessaan piikkilankaa ym. tarvikkeita kaupungissa (jos sitä voi nyt kutsua kaupungiksi) ilmapiiri oli tosin hieman uhkaava. Valkoinen mies on tuollaisessa paikassa kuin punainen vaate härälle: koskaan ei voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kongo, joka tunnettiin aikaisemmin Zairena, on luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpia valtioita. Taloudeltaan Kongo kuuluu kaikkien muiden neekerivaltioiden tapaan ns. rupuvaltioiden joukkoon. Jos valtio olisi ollut valkoisten hallinnassa ja ”työvoimaa” olisi ollut sopivasti käytettävissä, Kongo olisi tällä hetkellä Afrikan rikkain valtio ja bruttokansantuotteeltaan ja muillakin indekseillä mitattuna keskimääräisen OECD-valtion tasolla. Mutta se ei ole sitä eikä tule koskaan olemaankaan, koska se on ja tulee pysymäänkin neekerivaltiona, jolla on vielä kohtalaisen korkea väestönkasvu (3,07 %).

Alla olevaan taulukkoon on laskettu Kongon väkiluku (miljoonaa neekeriä) vuodesta 2006 alkaen vuoteen 2020 asti, kun vuotuinen kasvuprosentti on 3,07. Kasvuprosentti ei ole koskaan vakio, vaan se voi hieman muuttua suuntaan tai toiseen. Sen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Mutta jos se pysyy vakiona, Kongon väkiluku kasvaa taulukon mukaisesti, jolloin vuonna 2020 maassa olisi lähes 96 miljoonaa neekeriä.

Jokainen ymmärtää, että tuollainen kasvu on luonnon kantokyvyn kannalta mahdoton, ja sama mahdottomuus on edessä lähes jokaisessa Afrikan valtiossa. Luonnon täytyisikin puuttua asiaan ja kehittää jokin supervirus, johon verrattuna sikaflunssat, espanjantaudit, sankkerit, aidsit, lintuflunssat, ebolat – ja mitä heitä onkin – olisivat kuin tavallinen nuhakume ja joka hoitaisi asian pois päiväjärjestyksestä nopeasti ja tehokkaasti.

Pahempi vaihtoehto on se, että muutama miljoona neekeriä tulee Suomeen...

Halloween

Halloween on amerikkalainen juhla, jota on väkisin yritetty istuttaa Suomeen, mutta ainakaan toistaiseksi suosio ei ole ollut kehuttava ja toivottavasti ei koskaan tule olemaankaan.

Halloweenia vietetään lokakuun viimeisenä päivänä, joka tänä vuonna ollessaan lauantai on myös pyhäinpäivä. Pyhäinpäivä on kirkollinen juhlapäivä, eli se on ns. arkipyhä, jolloin useimmat kaupat ovat kiinni normaalisunnuntain tapaan. Tässä näkyykin kirkon ote maallisesta maailmasta.

Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja on pahoillaan siitä, että halloween on levittänyt karnevaalit pyhäinpäivän päälle. Halloweenista on tullut suomalaisten rymyjuhla – eräänlainen toinen vappu, joka tuleekin tarkalleen puoli vuotta esikuvansa jälkeen.

Toiminnanjohtaja on huolestunut siitä, että suomalaiset luopuvat niin helposti omista perinteistään. Se, että päiväkodit muokkaavat kristillisiä joulu- ja pääsiäisjuhlia uuteen uskoon, jotta eivät loukkaisi maahanmuuttajia, on hänen mielestä epätoivottavaa.

Tämä on oikeaa puhetta kirkonmieheltä! Suomalaiset ovatkin niin v***n tyhmiä, koska ovat muokanneet perinteisiä joulu- ja pääsiäisjuhlia muslimien vuoksi. Missään muussa maassa ei toimittaisi tällä tavalla. Korostan: ei missään muussa maassa.

Suomalaiset on vuosisatojen aikana opetettu nöyristelemään vieraita, mistä ovat pitäneet huolen niin ruotsalais- kuin venäläisvalloittajat. Nykyisin herra ja isäntä ei ole mikään tietty vieras valta vaan joukko eurooppalaisia valtioita. Samanlainen nöyristely ja miellyttämisenhalu jatkuu kuitenkin edelleenkin.

Nöyryys ja miellyttämisenhalu näkyy sillä tavalla, että suomalaiset haluavat ottaa maan ulkopuolelta vastaan neuvoja, ohjeita ja vaikutteita vieraista kulttuureista, joita sitten noudatetaan tunnollisesti. Mihin onkin oikein kadonnut kansallinen ylpeys?

Vaikka ryssä onkin aina ryssä eikä noista mahorkanpolttajista ole juurikaan mitään hyvää sanottavaa, Venäjällä ei kuitenkaan koskaan sorruttaisi samanlaiseen nöyristelyyn. Ehkä siihen vaikuttaa se, että Venäjä on aina ollut jonkinlainen suurvalta eikä se ole koskaan ollut minkään toisen valtion määräysvallan alla.

Meillä on Suomessa Jerry Halloween, ja se riittäköön tämän naurettavan amerikkalaisen juhlan rekvisiitaksi.

perjantai 30. lokakuuta 2009

Yhdysvaltojen talous nousee, Suomen ei

”Voimakas elvytys on saanut Yhdysvaltojen talouden kääntymään. Liittovaltion talous kasvoi nyt ensi kertaa yli vuoteen ja reippaasti: kasvuvauhti on kovinta kahteen vuoteen. Maan kauppaministeriön alustavan arvion mukaan kansantuote kasvoi heinä–syyskuussa 3,5 prosentin vuosivauhtia”, kertoo Taloussanomat.

Talouden kasvuun vaikuttivat mm. seuraavat tekijät:
- yksityinen kulutus kasvoi
- autokauppa vilkastui
- asuntojen myynti vilkastui
- rakentaminen kasvoi
- kiinteät investoinnit kasvoivat

Noin siis Yhdysvalloissa, jossa nopeaa laskua seuraa aina myös nopea nousu lamasta ja voimakas talouskasvu. Kaikki on mahdollista, koska Yhdysvaltojen talous on dynaaminen eikä suurin osa BKT:sta kulje valtion ja kuntien budjettien kautta niin kuin Suomessa.

Se, miten suuri osa BKT:sta kulkee valtion budjetin kautta, on hyvä mittari valtion sosialisoitumisen asteesta. Neuvostoliitossa se oli täydet 100 prosenttia.

Suomessa kaikki menee edelleenkin toiseen suuntaan: työttömyys kasvaa, kulutus vähenee ja mikä pahinta: valtion velka kasvaa edelleenkin. Valtion lisävelalla turvataankin lähinnä vain valtion palveluksessa olevan reilusti ylimitoitetun virkamieskunnan työpaikat. Tuota joukkiota, jolle lomautus tekisi enemmänkin kuin hyvää, ei ole lomautettu eikä sellaisia suunnitelmia ole edes olemassakaan.

Veronmaksajat saavat tulevina vuosina maksaa kalliisti sen, että valtion virkamiehet saivat pitää työpaikkansa eikä heitä edes lomautettu.

Sama on havaittavissa myös kuntataloudessa. Suuri osa kunnista korottaa kuntaveroa ensi vuodelle, jotta kuntien viranhaltijat, joita on vielä moninkertainen määrä valtion virkamiehiin verrattuna, saisivat edelleenkin säännöllisen kuukausipalkkansa. Ja tämänkin maksaa kuntalainen tulevien vuosien verotuksessaan.

Lakimuutosehdotus

Kansalaisuuslakia ollaan muuttamassa siten, että kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa lyhennettäisiin viiteen vuoteen nykyisestä kuudesta vuodesta, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Lisäksi asumisaikavaatimusta voitaisiin lyhentää jopa neljään vuoteen, jos ****** osoittaa osaavansa hyvin suomen tai ruotsin kielen.

Onko pelkkä ruotsi riittävä kielitaito Suomessa? Maassa on monia kaupunkeja, joissa ruotsin kielen käyttö sunnuntain vastaisena yönä kello kolme nakkikioskilla on selvä pyyntö saada kuonoon. Suomi olisi varmastikin turvallisempi kieli yöllä nakkarilla jonottavalle neekerille tai ählämille. Toisaalta ählämit suosivat vain niitä nakkareita, joissa on tarjolla tuota ählämien herkkua kebabia.

Kansalaisuuden saamiselle on nykyisessäkin laissa nuhteettomuusedellytys, joka säilytettäisiin. Se tarkoittaa, että rikoksiin syyllistyneelle ei myönnetä kansalaisuutta tai se myönnetään vasta odotusajan jälkeen.

Eikö tämä ole nyt väärin? Onhan tunnettu tosiasia, että varsin moni näistä ****:ista syyllistyy joihinkin rikoksiin. Pienempiä rikoksia pitäisi ikään kuin katsoa sormien lävitse, jolloin saataisiin nopeammin uusia nokinaamaisia ”suomalaisia”.

Kansalaisuuden myöntäminen näille ****:ille on tosin jo itsessäänkin rikos.

Lakimuutosta valmistellut sisäministeriö toivoo myös kansalaisilta kannanottoja muutosehdotuksiin. Tässäpä tulee yksi: ehdotuksia ei tule hyväksyä, vaan lakia tulisi sitä vastoin kiristää huomattavasti. ”Suomalaiset” neekerit ovat nimittäin kumma näky maailmalla.

Me halutaan olla neekereitä

Zulu lähetti seuraavan viestin YleX:n Toiveisiin:

On varsin todennäköistä, että YleX ei esitä kappaletta. Kappale lieneekin Yleisradion soittokieltolistalla, koska siinä esittäjät tuovat esille toiveensa saada olla neekereitä.

Levytys on vuodelta 1978, jolloin kaikki oli vielä hyvin maassamme. Neekeri lähes missä tahansa kaupungissa tai kylänraitilla oli harvinaisuus, mistä kiitos lankesi legendaariselle ulkomaalaistoimiston johtajalle Eila Kännölle (jonka pitäisi kuulua kymmenen merkittävimmän suomalaisen joukkoon vaikka nainen olikin).

Kappaleesta pitäisikin tehdä uusi versio, jossa 'neekeri' korvattaisiin 'pesukarhulla', eli Me halutaan(kin nyt) olla pesukarhuja. Silloinhan siinä ei enää puhuttaisi neekereistä ja mitään naurettavaa estettä sen esittämiselle ei luonnollisestikaan enää olisi.

Muita samalla listalla olevia kappaleita ovat mm. Mikko Alatalon ”Kyllä sitä nyt ollaan niin neekeriä, että” ja Irwin Goodmanin ”Mutakuono ja lakupelle”.

Soittokieltolistoilla ja muilla esitys- ja julkaisukielloilla on pitkät perinteet Suomessa. Syiksi riittivät Neuvostoliitto, pornografia, kauhu ja psykologia. Mm. Michael Powellin Pelon kasvot (Peeping Tom) ja Samuel Fullerin Shokkikäytävä (Shock corridor) vapautuivat vasta 80-luvulla. Silloin myös poistettiin ns. huvivero, joka toi elokuvalippuihin 15 prosentin lisän ja koski kauhu- ja pornoelokuvia.

Irwin Goodmanin Poliisi on pop oli myöskin pitkään soittokiellossa, kun Yleisradiolla oli radiomonopoli, ja olihan niitä muitakin Goodman-Salmi-kaksikon hengentuotteita, jotka olivat pannassa.

torstai 29. lokakuuta 2009

Malli hampunkasvattajana

Suomen huippumalli haussa -ohjelman viime tuotantokauden voittaja N.N. on tuomittu Espoon käräjäoikeudessa kannabiksen kotikasvatuksesta, kertoo laatulehti 7 Päivää. Pikku puutarhurin nimi jääköön kertomatta, koska Zulublogin tyyliin ei ole kuulunut yksityishenkilöiden nimien mainitseminen, mutta kuva täytyy tietenkin julkaista elävöittämään tekstiä.

N.N. jäi kiinni viljelyksillään marraskuussa 2007, kun poliisi löysi hänen omakotitalostaan yhdeksän kannabiskasvia ja muita viljelyssä tarvittavia laitteita.

Huippumalli myönsi syyllisyytensä poliisin esitutkinnassa mutta kiisti asian tiistaina käräjäoikeuden käsittelyssä. ”Puutarhanhoitoa” harrastavan syytetyn mukaan kasvit olivatkin alivuokralaisen – kuka hän sitten lieneekin? Käräjäoikeus ei uskonut selitykseen, ja N.N. sai 600 euron sakon.

Kannattiko tuo nyt? Siinä tuli merkintä poliisin huumerikollisten tietokantaan. Ennen vanhaan moni keitti kotonaan tai metsässä pontikkaa viinan korkean hinnan vuoksi. Pontikkaa ei siis tehty sen ”hienon” maun tai teossa syntyvän jännityksen vuoksi, vaan syyt olivat pelkästään taloudelliset.

Ehkäpä N.N. ei sitten olekaan nimensä mukainen huippupalkkioita saava ”huippumalli”, koska hampun ostoon ei ollut varaa ja se täytyi itse kasvattaa. Lehtijutun mukaan on oletettavaa, että N.N. teki ns. kotitarvekasvatusta eli myyntiin niitä ei ollut tarkoitettu. Vai olisiko sitten niin, että hän teki sitä pelkästään jännityksen vuoksi, ja huippumallin huippuhetki oli se, kun poliisin erikoisyksikkö, pahamaineinen Karhukopla piiritti mallin talon? Mene ja tiedä.

N.N. harrastaa kierrätystä, kuten 7 Päivää -lehden kuvaajan talon takapihalta ottamasta kuvasta näkyy. Kierrätettävät tavarat päätyvät tosin vain omalle yksityiselle ”kaatopaikalle”.

Katsastusten hintoihin järkeä

Tiistainen Ajankohtainen Kakkonen kertoi lahtelaisen insinöörin ideasta perustaa uusi katsastusketju, joka toimisi omakustannusperiaatteella. Se on erittäin kannatettava idea.

Auton katsastus kaikkine vaadittavine mittauksineen saattaa maksaa jopa melkein sata euroa, joka on kohtuuton veloitus 10–15 minuutin työstä.

Sunkatsastus.fi-sivuston tarkoitus on kysyä autoilijoilta, haluaisivatko nämä järjestää katsastuksen uudella tavalla, jolloin suomalaiset autoilijat perustaisivat yhdessä yhtiön, jonka tehtävänä on tarjota mahdollisimman ammattitaitoinen ja korkeatasoinen autokatsastus mahdollisimman edulliseen hintaan voittoa tuottamatta.

”Tarkoituksena on tarjota katsastuspalveluja korjaamojen sisällä erillisenä organisaationa käyttäen mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevaa korjaamojen kalustoa hyödyksi, jolloin saataisiin varsin pääomatehokas palvelu.”

Ajankohtaisen Kakkosen mukaan Suomen autokatsastusmarkkinoita hallitsevat brittiläisomisteinen A-Katsastus 55 prosentin ja espanjalaisomisteinen K1-katsastus 20 prosentin osuuksilla. 75 prosenttia ylihintaisista katsastuksista kerätyistä rahoista valuu näin ulkomaille, mikä ei missään nimessä ole isänmaallista.

Noiden yritysten liikevoittoprosentti on 30–40 prosentin luokkaa, joka on täysin kohtuuton liikevoitto lain vaatimasta tarkastuksesta, joka ei vaadi kovin kummoista osaamista tai ammattitaitoa.

Sun-katsastuksella on nyt noin 23 000 kannattajaa, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Sivuston perustajan arvion mukaan uusi katsastustoimipaikka voidaan perustaa paikkakunnille, joissa (ympäristökuntineen) asuu vähintään 3000 kannattajaa.

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Eroa kirkosta!

Jos vanha sääntö on edelleenkin voimassa, kirkosta eroa haluavalla kansalaisella on enää kuukausi aikaa toimia välttyäkseen ensi vuoden kirkollisverolta, koska joulukuussa se ei enää onnistu. Kirkko on ilmeisesti halunnut jättää kuukauden ”harkinta-ajan”, jona aikana eksymään pyrkivällä karitsalla on mahdollisuus palata takaisin laumaansa.

Jos jokin kansalainen ei ole enemmän tai vähemmän oikea uskovainen (joita lieneekin vain alle 10 prosenttia täysi-ikäisistä), käy kirkossa tai käytä muitakaan seurakunnan tarjoamia ”palveluita” säännöllisesti, minkä ihmeen vuoksi hän ”kuuluu kirkkoon” ja vielä maksaa siitä ilosta asuinkuntansa mukaan noin 1,25–1,75 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavista tuloista? Sehän on aivan hullua ja rahan tuhlaamista joutavaan.

Moni saattaa ajatella, että joutuu ”kadotukseen” erottuaan kirkosta, ja samanlaista uhkakuvaa seurakuntakin yrittää pitää peitellysti yllä, eikä sen vuoksi uskalla erota. Kirkko ei sano sitä suoraan, mutta viesti on selvästi luettavissa rivien välistä: jos et maksa osuuttasi (pappien ja kirkkoherran leveästä elämästä), menetät taivaspaikkasi.

Seurakunnilla on itse asiassa varsin vähän järkevää toimintaa. Kirkonmenojakin pidetään vain sen vuoksi, jotta papeilla ja muulla kirkon henkilökunnalla olisi jotakin tekemistä ja seurakuntalainen voisi nähdä, että papit tekevät jotakin (palkkansa eteen).

Kirkko on itse asiassa varsin v***umainen työnantaja. Seurakunnat vaativat kaikilta palvelukseensa tulevilta työntekijöiltä kuulumista kirkkoon, mikä selvästikin rikkoo joitakin lakeja. Esim. Suomeen allahin armosta päätynyt neekerimuslimi ei koskaan pääsisi kirkon palvelukseen, koska allah-fani ei ikinä liittyisi harha- ja vääräoppisena pitämäänsä luterilaiseen seurakuntaan ja samalla luopuisi allahin lapsille luvatusta paikasta ählämien ja muiden mutakuonojen paratiisissa.

Minkä vuoksi näitä ****:ia puolustavat tantat ja eri valtuutetut eivät tuo tätä hirveää epäkohtaa julkiseen keskusteluun? Neljäkymmentä vuotta eteenpäin ja muslimien osuus Suomen väestöstä on 10–15 prosentin luokkaa. Kyllä tuolloin joku näistä ****:ista on varmasti seurakunnan palveluksessa – eivät ehkä pappistehtävissä mutta mahdollisesti ainakin vahtimestareina ja haudankaivajina. Joutuuko kirkko jossakin vaiheessa muuttamaan kirkkoon kuulumattomia suomalaisia aikaisemmin syrjinyttä käytäntöään muslimien vuoksi?

Ihmetyttää, miksi kirkko ei ole keksinyt tai kukaan muukaan ole vielä ehdottanut kirkolle Yleisradiolle esitetyn mediamaksun tapaista maksua, joka olisi huoneistokohtainen ja jonka maksaisi uloshaun uhalla jokainen, kuuluipa sitten kirkkoon tai ei ja olipa sitten muslimi tai mikä tahansa muu ”uskovainen”.

Toimi nyt! Sinulla on vain kuukausi aikaa säästää rahaa.

Neekeri-aiheisia mainoksia 2

Alla on amerikkalaisia mainoksia ja muuta asiaankuuluvaa materiaalia noista ”ihastuttavista” kulttuurinrikastuttajista.

[Coon = pesukarhu, neekeri]












Stay tuned – more is to come in the near future!

Thelma & Louise

Sub-tv esitti maanantaina kaikkien feministien suosikkielokuvan Thelma ja Louise. Susan Sarandonin esittämä kahvilan tarjoilijana työskentelevä Louise ja Geena Davisin esittämä nyrkin ja hellan välissä elävä Thelma päättivät lähteä hieman pitämään hauskaa ja tuulettumaan, johon tarkoitukseen avoauto onkin mitä mainioin.

Kuten yleensäkin, alkoholi, huono seura ja ”vapaus” olivat liikaa vapauteen tottumattomalle Thelmalle, minkä seurauksena räväkämpi Louise ampui Thelman aseella kuoliaaksi miehen, joka halusi vain tehdä hieman lähempää tuttavuutta Thelman kanssa arkansasilaisen soittoruokalan parkkipaikalla.

Thelman tyhmyyden vuoksi Louisen saamat rahat pakomatkaa varten varastettiin, minkä seurauksena Thelma päätti ryöstää kaupan tavalla, jonka hänelle kertoi rahat varastanut pikkurikollinen. Näin Thelmastakin tuli poliisin etsimä rikollinen, aseellisen ryöstön tekijä.

Jos älyä on niukanlaisesti niin kuin Thelmalla ja Louisella, siitä ei voi seurata mitään hyvää, minkä elokuvan loppu kertoo. Thelman oikea paikka olisikin ollut miehensä nyrkin ja lieden välissä.

Minkähän vuoksi Suomessa ei ole tehty suomalaista versiota elokuvasta eli Elma ja Liisa -elokuvaa? Sille olisi kaiken muun tehdyn roskan joukossa ollut varma tilaus. Tekijäksi sopisi parhaiten huonoista elokuvistaan tunnettu Timo Koivusalo.

Elman ja Liisan kotipaikaksi sopisi hyvin Pohjois-Savossa sijaitseva Kiuruvesi, joka on samanlainen junttila ja peräkylä kuin alkuperäiselokuvan arkansasilainen pikkukaupunki. Elma olisi esikuvansa mukaisesti ”kotirouva”, ja Liisa työskentelisi baariapulaisena paikallisella TB:llä.

Elma ja Liisa päättäisivät lähteä hieman irrottelemaan ja lainaisivat Elman miehen huonokuntoista vuoden -92 Opel Astra -autoa, joka suunnattaisiin kohti suurta maailmaa, joka olisi kiuruvetisessä näkökulmassa Kuopio.

Muutama ryyppy kuopiolaiskuppilassa ja parit lambadat savolaisjuntin kanssa saisivat Elman sekaisin, ja oloa lähdettäisiin selvittämään ulos Kuopion torilla sijaitsevan kalakukkokojun taakse, jossa käynnistyisi kohtalokas tapahtumaketju, kun kesken kaiken paikalle osuva Liisa löisi ostamallaan kalakukolla Elman uutta poikakaveria päähän, minkä seurauksena tämä horjahtaisi ja löisi päänsä kuolettavasti kojun tukirakenteisiin.

Tuosta alkaisi Elman ja Liisan pakomatka, jota lähtisivät seuraamaan kaikki poliisin käytettävissä olevat yksiköt Karhukopla mukaan lukien.

tiistai 27. lokakuuta 2009

FST syrjii suomenkielisiä

Yleisradio-blogiin on lisätty uusi kirjoitus.

http://yle-fst.blogspot.com/

Katkelma:

”FST:n ohjelmia seurasi vain 1,6 prosenttia kaikkien kanavien katsojista, kun Ylen suomenkielisiä kanavia seurasi yhteensä 42,9 prosenttia. Kaikkia Ylen ohjelmia seurasi siten 44,5 prosenttia katsojista.

FST:n toimintaan kului edellä kerrotun mukaisesti 15 prosenttia Ylen budjetista. FST:n ohjelmia seurasi kuitenkin vain 3,7 prosenttia Ylen kanavien katsojista, joten voidaan sanoa erittäin perustellusti, että FST:n toimintaan käytetyt rahat olivat hukkaan heitettyjä. Tämä on törkeää toimintaa ja suomenkielisten tv-maksun maksajien rahojen haaskaamista!”

Sähköauto

Sähköauto on viime aikoina ollut paljon esillä eri medioissa. Julkinen keskustelu on käsitellyt ”tuotetta”, jota ei itse asiassa ole vielä olemassakaan. On vain puhuttu jostakin abstraktista käsitteestä, jollaisen ilmastonmuutoskeskustelun velloessa kaikkialla toivottaisiin joskus olevan olemassa.

Zulublogi kirjoitti tammikuussa sähköautosta, kun ministeri Lehtomäki ”keksi” sen uudelleen.

http://zulublogi.blogspot.com/2009/01/lehtomaen-leikkisahkoauto.html

Energiayhtiö Fortumin lähinnä osakkeenomistajilleen lähettämän lehden Forten uusimmassa numerossa oli useampi artikkeli sähköautosta. Fortumin kiinnostuksen aiheeseen ymmärtää toki hyvin, koska Fortum on merkittävä sähköntuottaja ja suurin sähköverkon omistaja maassamme.

Forten jutuissa ei ollut mitään uutta tai mullistavaa vaan lähinnä vain samat vanhat lupaukset sähköauton nopeasta tulemisesta. Siitä tulee mieleen kristittyjen jatkuvat odotukset ja toiveet erään hepun ”uudesta” tulemisesta, joka näyttää vain kestävän ja kestävän...

Jotta tavallinen kansalainen saataisiin menemään sekaisin käsitteistä, on kehitetty ”erilaisia” sähköautoja:

Hybridi. Autossa on sähkö- ja polttomoottori, joista jälkimmäinen on sen päävoimanlähde ja lataa käydessään pienehköä akustoa.

Ladattava hybridi. Kuten hybridi, mutta siinä on suurempi akusto, jota voidaan ladata verkkovirralla.

Sähköauto. Tämä on ”oikea sähköauto”, jossa ei ole polttomoottoria.

Sähköauton suurin ongelma on mukana kuljetettavan sähköenergian paino ja vähäisyys. Jos määrää kasvatetaan, paino kasvaa samassa suhteessa. Joka tapauksessa auton toimintasäde jää lyhyeksi.

Toinen ongelma, josta ei ole juurikaan puhuttu, on suuren energiamäärän sisältävän akuston palo- ja räjähdysvaara kolaritilanteessa. Jopa tavallinen käynnistysakku (60 Ah) voi tietyssä tilanteessa sytyttää auton palamaan. Tilanne tuskin helpottuu yhtään sähköautossa, jossa Ah-määrä voi olla jopa monikymmenkertainen.

Media on joskus kertonut räjähtävistä Nokia-matkapuhelimien akuista. Vaikka puhelinakun kapasiteetti on vain noin 1 Ah, silläkin on yllättävän suuri tuho- ja räjähdysvoima.

Bensiinin etu on aina ollut sen sisältämä suuri energiamäärä, eli sillä on suuri lämpöarvo, noin 43 MJ/kg. Kun yksi megajoule (MJ) on miljoona wattisekuntia (Ws) eli 0,278 kilowattituntia (kWh), yksi kilogramma bensiiniä sisältää energiaa 11,9 kWh. Jos tämä energiamäärä haluttaisiin varastoida 12 voltin akkuihin (käytettäköön tässä havainnollistamisen helpottamiseksi kaikille tuttua lyijyakkua), tarvittaisiin noin 1000 Ah:n akusto eli 16 kappaletta 60 Ah:n akkuja.

1 kg bensiiniä on tilavuudeltaan noin 1,3 litraa. Nykyauto kuluttaa noin 7 l/100 km. Sadan kilometrin matkaan tarvitaan silloin 7 litraa eli 5,3 kg bensiiniä. Vastaavaan akustoon tarvittaisiin 87 kappaletta 60 Ah:n akkua. Jos yksi akku painaa noin 15 kg, koko akusto painaisi noin 1300 kg. Akusto painaisi siten suunnilleen saman verran kuin nykyinen bensiinimoottorinen auto, ja sen tuottama lisäpaino lisäisi auton ”kulutusta” merkittävästi.

100 km on aika lyhyt toimintasäde, joten jos se haluttaisiin esim. tuplata, akusto pitäisi myös tuplata. Akusto painaisi silloin jo 2600 kg.

Uudemmilla akuilla on parempi teho/paino- tai tilavuussuhde. Tuolloin akuston paino laskisi kolmanteen tai jopa viidenteen osaan, jolloin 200 km:n akusto painaisi ”enää” 520 kg. Akuston paino olisi edelleenkin noin puolet pelkän auton painosta, jolloin osa kallisarvoisesta akkuenergiasta hukattaisiin edelleenkin painavan akuston kuljettamiseen auton mukana.

Kaikenlaisia sähköauton demoversioita on toki olemassa ja niitä tullaan jatkossakin kehittämään paremmiksi, mutta ne tullevat jäämään demoversion asteelle. Demoversiosta on tavallisesti pitkä ja työläs kehitysprosessi mihin tahansa sarjavalmisteiseen tuotteeseen. Tuotteen koko, hinta ja kokoonpanon vaikeus ovat tavallisesti niitä seikkoja, joiden ratkaiseminen voi tuotekehitystyössä olla ylivoimaista.

Tosiasia on se, että me emme tule koskaan näkemään sarjavalmisteista sähköautoa, jonka toimintasäde on 900 km. 2100-luvulla tilanne voi olla toinen, jolloin öljy on varmasti loppunut. Toistaiseksi joudumme tyytymään nykyautoihimme ja rikastuttamaan öljyvarat omistavia ählämeitä.

Valtiolle ei tietenkään sopisi, että kansalaiset alkaisivat ajella edullisesti sähköautoilla, joiden ”polttoainetta” verotetaan toistaiseksi vain vähän. Sähköveroa tai mitä tahansa muuta maksua, joka kohdistuisi suoraan sähköautoiluun, korotettaisiin niin paljon, että tieliikenteeltä kerättävät verot ja muut veronluonteiset maksut säilyisivät vähintäänkin entisellä tasolla. Kansalaisille olisi siten yhdentekevää ”menoveden” laatu.

Fortuminkaan ei pitäisi valheellisesti mainostaa sähköautoa edullisena liikennevälineenä, vaikka siinä käytettävän sähköenergian hinta onkin tällä hetkellä selvästi raskaasti verotettua bensiiniä edullisempaa.

Todellinen tulevaisuuden päästötön auto lieneekin polkuauto, joka on kaikissa suhteissa turvallinen. Sillä ei voisi ajaa niin nopeasti, että kolarissa syntyisi vakavia vahinkoja. Tulevaisuuden autoilija saisi myös siinä samalla hyötyliikuntaa. Ja mikä parasta: se olisi riippumaton kaikista energianlähteistä.

maanantai 26. lokakuuta 2009

Suomen tyhmin kuljettaja

Kuorma-auto oli tänään aamulla alittamassa Itäväylän siltaa Siilitiellä (Helsingissä), kun koholle ”unohtunut” nosturi osui yläpuoliseen siltarakenteeseen sillä seurauksella, että auto katkesi keskeltä poikki.

Tällaisen ”huolimattomuuden” ymmärtäisi paremmin, jos kuljettajalla olisi ollut koko viikonlopun kestänyt juopotteluputki takana, ja aamulla olo olisi vielä ollut hieman hutera, jota olisi pitänyt hiukan ”parannella” (niin kuin alan miehet sanovat). Mutta ei.

Tästä muistuukin mieleen kerran 80-luvulla, kun yhdistelmäajoneuvo jäi kiinni rautatieasematunneliin Tampereella. Rekka oli tullut Itsenäisyydenkatua pitkin Tammelan suunnasta suuntanaan Hämeenkatu Tampereen keskustan puolella.

Siinä olikin sitten naurussa pitelemistä, kun kuljettaja yritti peruuttaa ajoneuvonsa irti, mutta eihän se vauhdilla jumiin ajettuna mihinkään liikkunut. Kuljettajan ei auttanut muuta kuin laskea ilmat renkaista ja peruuttaa lähes tyhjillä renkailla takaisin tulosuuntaansa. Valitettavasti tuolloin ei ollut enempää aikaa seurata näytelmää loppuun asti.

Tanzania – here we come!

Ruandalainen farssi on edennyt siihen vaiheeseen, että oikeus alkaa kuulla puolustuksen todistajia. Nyt on vain käynyt niin hassusti, että todistajat asuvat ympäri Itä-Afrikkaa, minkä vuoksi oikeuden täytyy tehdä kuuleminen Dar-es-Salaamissa Tansaniassa.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että oikeus joutuu palaamaan takaisin iloiseen Afrikkaan. Minkähän vuoksi kuulemista ei voitu tehdä samalla kertaa edellisellä Ruandan-reissulla? Siinä olisi säästynyt aikaa, vaivaa ja rahaa.

Tansaniaan ei ole vielä lähetetty oikeusapupyyntöä, jonka käsittelyssä tulee afrikkalaisen byrokratian tuntien menemään viikkoja. Koska korruptio ja lahjusten ottaminen on ”maan tapa” jokaisessa afrikkalaisessa valtiossa, pienen ”avustuksen” osoittaminen Tansanian oikeusministeriön ”kahvikassalle” voisi nopeuttaa käsittelyä huomattavasti.

On kuitenkin selvää, että Tansania ei tee samaa kuin Burundi, joka epäsi oikeuden sille lähettämän oikeusapupyynnön, koska Tansania on jo pitkään ollut Suomen bilateraalisen kehitysavun kohde. Voisi sanoa, että tansanialaiset ovat suuressa kiitollisuudenvelassa Suomen veronmaksajille, joiden selkänahasta jokainen Tansaniaan lähetetty markka ja euro on revitty.

Viikkoja kestävä neekerien kuuleminen, jonka hyöty lienee vähintäänkin kyseenalainen, tulee kuitenkin kalliiksi veronmaksajille. On ilmeisesti niin, että Porvoon käräjäoikeudella on avoin piikki, eli kansainvälisen oikeuden jakamisessa kustannuksilla ei ole mitään väliä. Tärkeintä on näköjään vain saada Bazaramba tuomittua väitetyistä ”rikoksista” ja saada Suomelle kansainvälistä mainetta asiassa, josta hyvin moni muu valtio olisi visusti pitänyt näppinsä erossa.

Television ohjelmat

Television eri kanavien ohjelmatarjonta on viime vuosien aikana tullut hyvin samankaltaiseksi. Jos tarkastellaan tavallisten maksuttomien suomenkielisten kanavien eli TV1:n, TV2:n, MTV3:n, Nelosen, Subin ja Yle Teeman tarjontaa minä viikonpäivänä tahansa, voidaan havaita, että kanavia on hyvin vaikea erottaa toisistaan pelkästään niiden ohjelmatarjonnan perusteella. Ns. profiloituneet kanavat JIM ja LIV voidaan jättää tarkastelun ulkopuolelle.

Näyttää siltä, että paremmat ohjelmat ja elokuvat ovat siirtyneet maksukortin taakse, mikä jossakin mielessä onkin aivan ymmärrettävää. Ne kansalaiset, jotka haluavat katsoa parempia ohjelmia, maksavat myös siitä.

Kaupalliset radiokanavat käyttävät ns. soittolistoja, joihin kuuluu tietyt vakiokappaleet, joita toistetaan sitten tietyssä ja toisinaan vaihtelevassa järjestyksessä. Yleisradio omine radiokanavineen ei tee tästä mitään poikkeusta. Soittolistojen käyttö tarkoittaa käytännössä suppeaa ja huonoa musiikkitarjontaa.

Sama ilmiö on havaittavissa myös television puolella. Tv-kanavat ovat ottaneet käyttöönsä elokuvien esityslistat, joiden avulla tiettyjä (keskinkertaisia ja huonoja) elokuvia toistetaan säännöllisin väliajoin. Monia sarjoja uusitaan myös muutaman vuoden kuluttua ensiesityksestä ja toisinaan eri yhtiön kanavalla.

Vaikka tv-kanavien määrä on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana moninkertaiseksi, ohjelmasisällössä on käynyt päinvastoin: se on yksipuolistunut ja supistunut. Ohjelmatarjonta oli vielä 20 vuotta sitten paljon nykyistä monipuolisempi, vaikka tuolloin oli vain kolme tv-kanavaa, joista silloinen Kolmonen oli tosin vasta leviämässä koko maahan. Tuolloin ei myöskään ollut ohjelmalähetyksiä aamusta puoleen yöhön asti, vaan joitakin aamuohjelmia lukuunottamatta lähetykset alkoivat vasta iltapäivällä ja loppuivat tavallisesti ennen vuorokauden vaihtumista.

Yhdysvalloissa televisio on monilla väestönosilla, kuten esim. neekereillä ja muulla roskaväellä, tärkein ja usein ainoa media tiedonsaannissa, koska lukutaidon kanssa ja luetun tekstin ymmärtämisessä on vähän niin ja näin. Kuten jo vuosikymmeniä sitten on todettu, televisio on tehokkain keino propagandan – oli se sitten tuotemainontaa, hallituksen poliitiikan tukemista tai muun ”informaation” jakamista – levittämisessä.

Psykologeille on tuttua ns. tiedostamaton vaikuttaminen, joka on eräänlaista aivopesua. Se on tehokkaimmillaan silloin, kun sitä voidaan välittää samanaikaisesti sekä kuvan että äänen avulla. Tv-mainonta on puhtaasti sitä. Monissakaan tv-mainoksissa katsojaa ei suoraan kehoteta ostamaan mainostajan tuotetta, mutta (riittävän usein toistettu) ostokehotus, joka saattaa jossakin vaiheessa johtaa ostopäätökseen, välittyy kuitenkin katsojalle piilotetussa muodossa.

Samanlaista vaikuttamista voidaan toteuttaa tv-ohjelmilla. Useimmiten vaikuttaminen on tarkoituksetonta, eli katsoja ”oppii” katsomastaan tv-sarjasta harmittomasti vain uusia sanontoja, tapoja jne. Joskus vaikuttaminen voi olla tarkoituksellista, eli tekijät haluvat vaikuttaa katsojaan psykologisesti. Esim. monet keskustelu- ja ajankohtaisohjelmat ovat tällaisia. Arto Nyberg voi saada haastateltavan kertomaan itsestään sillä tavalla, että katsojan ajatusmaailma muuttuu myönteisemmäksi jonkin asian suhteen.

Koska tämän vaikuttamisen tehokkuus on tiedossa, sitä voidaan myös käyttää tehokkaasti hyväksi palvelemaan tiettyjä tarkoitusperiä. Tämä on Yleisradion tiedossa, ja sitä palvelemaan yhtiöllä on olemassa peräti viisi tv-kanavaa. Ironista kyllä, kaiken tämän (aivopesun) maksavat katsojat itse tv-maksussaan.

Voidaankin sanoa, että televisiossa on nykyään vain aivopeseviä keskustelu- ja ajankohtaisohjelmia ja keskenään samankaltaisia sarjoja, joiden tarkoitus on opettaa katsojille tiettyjä elämänarvoja ja -tapoja eli typerryttää katsojia. Viime aikoina esitetyt (ja monesti uusitut) elokuvat ovat olleet sellaisia, joissa on ollut erittäin paljon neekeriosien esittäjiä. Ehkäpä tv-kanavat haluavat näin opettaa suomalaisille, että maahanmuuttajaneekerikin voisi sopeutua sivistyneeseen yhteiskuntaan, koska neekeri esittää roolihenkilönään peräti oikein lääkäriä. Se on kuitenkin valheellista, koska amerikkalaiselokuvat kuvaavat neekeriroolin aina aivan liian liioittelevassa ja positiivisessa valossa. Suurin osa Amerikan neekereistä ei nimittäin ole mitään lääkäreitä, lakimiehiä, insinöörejä tai muitakaan korkeasti koulutettuja vaan kouluja käymättömiä enemmän tai vähemmän järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella eläviä rikollisia, sosiaalipummeja, ”rap-artisteja” jne.

Ainoa keino välttyä edellä kuvatulta aivopesulta onkin katsoa televisiota mahdollisimman vähän. Ainoita katsottavia ohjelmia ovatkin sitten vain vanhat tv-sarjat ja elokuvat.

Jos ei halua katsoa neekereitä omasta televisiostaan, siltä välttyy ainoastaan sillä, että ei katso nykyisiä tv-sarjoja ja elokuvia. Kohta olisikin varmasti kysyntää uudelle tv-kanavalle, jonka ohjelmatarjonta olisi 100-prosenttisesti neekeritön: Nigger free tv channel.

Tuotantoyhtiöt voisivat kerrankin ajatella valkoista enemmistöä ja tehdä ohjelmia näiden makuun. Uusia sarjoja voitaisiinkin sitten mainostaa seuraavasti: Tässä sarjassa ei esiinny neekereitä!

Nykyisten sarjojen myynti-dvd-pakkausten kanteen pitäisi laittaa varoitusteksti, jos niissä esiintyy neekereitä: Varoitus. Sarjassa on neekereitä.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Joko taas!

”Kaksi miestä yritti pakottaa nuoren naisen teräaseella autoon Turussa sunnuntain vastaisena yönä. Naisen ryöstöhälyttimen kova ääni pelästytti uhkailijat tiehensä.

Vuonna 1991 syntynyt nainen oli kävelemässä kotiinsa kahden jälkeen yöllä, kun keskustassa Humalistonkadulla ulkomaalaissyntyiset miehet yrittivät saada hänet väkivalloin mukaansa. He olivat liikkeellä tummansinisellä autolla”
, kertoi STT.

Jälleen uusi tilastomerkintä. Minkähänlainen ”tausta” hyökkääjillä oli tällä kertaa? STT tyytyi ilmaisuun ”ulkomaalaissyntyinen” perinteisen ulkomaalaistaustaisen sijasta. Mikähän ero noilla mahtaa olla..? Olisiko se sitten niin, että ulkomaalaistaustainen on Suomessa syntynyt neekeri tai ählämi ja vastaavasti ulkomaalaissyntyinen on aavikolla tai viidakossa syntynyt ja allahin armosta Suomeen päätynyt...(tiedätte varmasti mikä).

Olisikohan väärin arvata hyökkääjät prof. Muhammedin faneiksi?

Kommentti vanhaan kirjoitukseen

Keräys Darfurin neekereille -kirjoitusta on kommentoitu. Ellei kyseessä ollut pilailu (mistäpä näistä voi koskaan tietää?), kommentoija oli pesunkestävä Sudanin neekeri. Kielenkäyttö näyttää ainakin siltä. Siellä on myös asiaankuuluva vastaus.

http://zulublogi.blogspot.com/2009/03/kerays-darfurin-neekereille.html

P.S. Kommenttien hyväksymisessä (hyväksymis-% on toistaiseksi 100) on se vaikeus, että kommenteista ei näe, mihin tekstiin ne liittyvät, joten kommentoija voisi osoittaa tekstiyhteyden kommentissaan, jos kirjoitus on vanha.

Ählämi

Sana 'ählämi' on tiettävästi tullut suomen kieleen joskus 80-luvulla, minkä jälkeen sen käyttö on hitaasti yleistynyt. Siihen on kuitenkin haluttu tarkoituksellisesti liittää negatiivinen sävy, vaikka se onkin tosiasiassa aivan harmiton ja neutraali ilmaisu.

Voisiko olla kuvaavampaa sanaa Lähi-Idän tai Pohjois-Afrikan asukkaasta, joka voi myös olla muslimi, arabi ja/tai pukeutua hassuun valkoiseen kaapuun ja kietoa valkoisen kangassuikaleen päähänsä? Ei varmastikaan voisi olla, koska mikään muu yksittäinen sana ei voisi korvata tuota mainiota kuvaavaa sanaa.

'Neekeri' on myös samanlainen yksikäsitteinen sana, joka kertoo aina selvästi, mistä on kysymys. Neekeri-sana haluttaisiin usein korvata musta-sanalla, mutta se jättäisi kuitenkin paljon epäselväksi.

Ajatellaanpa seuraavaa virkettä: Kadulla käveli musta.

Lukija (tai kuulija) ajattelee heti: mikä v***n musta? Musta koirako? Vai musta kissa? Vai mikä? Tamperelainen saattaisi kenties ajatella, onko musta makkara viimeinkin jalkautunut Mansen kadulle.

Virke ei ole yksikäsitteinen, koska musta on varsinaisesti adjektiivi, joka vaatii lauseessa pääsanan, jota se määrittää.

Tämä on sitä vastoin yksikäsitteinen: Kadulla käveli neekeri.

Silloin lukija ymmärtää heti, mistä on kysymys: neekeri käveli kadulla. Siinä ei jää mitään arvailun varaa, eikä siinä ole mitään negatiivista sävyä.

Voitaisiin tietenkin sanoa, että ”kadulla käveli afrikkalainen”, mutta siinä tehtäisiin sellainen olettamus, että kadulla kävelevä neekeri on kotoisin Afrikasta. Se saattaisi kuitenkin olla väärin, koska neekereitä asuu monilla muillakin mantereilla kuin Afrikassa. Lisäksi Afrikassa asuu myös valkoisia ja arabeja, joten lukija saattaisi kokea yllätyksen, jos hän näkisi tilanteen, jossa kadulla käveleväksi väitetty neekeri olisikin esim. Zimbabwen valkoinen kansalainen. Afrikkalainen ei siis millään tavalla sovellu neekerin synonyymiksi. Ainoa tapa kertoa asia yksikäsitteisen tarkasti on siten neekeri-sanan käyttö.

Sama pätee ählämi-sanaan.

Ajatellaanpa seuraavaa virkettä: Kadulla käveli Lähi-Idän tai Pohjois-Afrikan asukas, joka voi myös olla muslimi (ja arabi ja jolla voi myös olla yllään hassu valkoinen kaapu ”päärätteineen”).

Virke on melkoisen pitkä, eikä se sittenkään ole yksikäsitteisen tarkka, koska kyseinen henkilö voi oikeasti ollakin kotoisin jostakin muusta maasta. Virkkeen pääpaino on islamissa (ja arabimaassa ja pukeutumisessa), vaikka virkkeen tarkoitus on vain ilmaista, että kadulla kävelee henkilö, jonka kansalaisuus tai kotimaa eli ns. etninen alkuperä halutaan kertoa tietyllä tarkkuudella.

Ählämi on siten ainoa oikea sana kuvaamaan kadulla kävelijää, kebab-kojun haltijaa tms. kulttuurinrikastuttajaa. Sanan jättäminen pois yleiskielestä tarkoittaisi yksinkertaisesti vain kielen köyhdyttämistä.

Antakaamme siten ählämien kantaa ählämi-nimiään asiaan kuuluvalla ylpeydellä. Ehkäpä voimme vielä joskus kuulla jonkun Pohjois-Afrikasta tai Lähi-Idästä Suomeen työvoimapulaa epäitsekkäästi paikkaamaan saapuneen ”siirtolaisen” sanovan: ”Olen ählämi ja v***n ylpeä siitä!”

lauantai 24. lokakuuta 2009

Timpan mietteitä

Jääpaloissa bakteereita Oulussa

Oulun seudun ympäristökeskus teki kesällä 2009 satunnaisen tutkimuksen 31 ravintolaan, pubiin ja kahvilaan. Nykyisin vallalla olevan käytännön vuoksi on ymmärrettävää, että kebabbiloita, pizzeria-kebab-”ravintoloita” ja muita ns. etnisiä paikkoja, joissa Suomeen lähinnä Turkista ja Lähi-Idästä saapuneet rakennustyömiehet, autonkuljettajat yms. ovat maahan päästyään kokeneet gastronomisen herätyksen ja halunneet alkaa valmistaa ”ruoka-annoksia” suomalaisille, ei mainittu erikseen uutisessa. Eipä niin! Sehän olisi rasismia ja vaikka mitä muuta ”kauheaa”.

Tutkimuksessa ilmeni, että ravintoloiden juomiin lisättävissä jääpaloissa on paljon bakteereita. Löydetyt koliformiset bakteerit ja enterokokit kertovat huonosta hygieniatasosta.

Ei ole vaikea arvata, että bakteerijääpalat löytyivät juuri em. ”siirtolaisruokapaikoista”.

Mitenpä jossakin Lähi-Idän aavikolla tai slummissa syntynyt ja kasvanut ählämi olisi oppinut pesemään kätensä paikassa, jossa ei ole vesijohtoa? Siellä kun on tapana pyyhkiä enimmät roiskeet ja liat suoraan housunpunttiin.

Kukapa viitsisi juoda juomaa, jonka jääpalat on tehty jonkin ählämin sormien huuhteluvedestä?

Ihmetyttääkin suuresti, minkä vuoksi moni suomalainen käy vieläkin aterioimassa ns. etnisissä paikoissa, joiden ruoan laadusta ja terveellisyydestä ei ole mitään takeita. Niiden sijaan kannattaisi suosia suomalaisia ravintola-alan yrittäjiä.

Viranomaisten pitäisi kertoa kansalaisille ne paikat, joissa todettiin puutteita. Se olisi ainoa keino saada nämä ”bakteeripesät” poistumaan alalta.

Yhdysvalloissa terveysviranomaiset tekevät säännöllisesti tarkastuskäyntejä kaikkiin valmiita ruoka-annoksia myyviin ruokapaikkoihin. Jos paikassa todetaan puutteita tai laiminlyöntejä, siitä kerrotaan ruokapaikan ikkunaan asetettavalla kyltillä, joka on hyvä indikaattori asiakkaille, että paikan hygieniatasossa ei ole kaikki kunnossa. Kyltin poistamisesta seuraa ankara sakko.

perjantai 23. lokakuuta 2009

Myydään pikavippiyritys

Kauppalehden Yrityskaupat-osiossa on myynti-ilmoitus, jossa kaupataan pikavippiyritystä.

Kuvaus:

- Antaa pikavippejä 60-200 euroon 14 vrk:n laina-ajalla
- Palvelu toimii suoraan tekstiviesteillä tai netissä
- Vuositasolla yli 40.000 lainasopimusta
- Vaihto yli 5 miljoonaa euroa vuodessa

Lisäksi kerrotaan seuraavat tiedot:

- Hintapyyntö: 1 500 000 €
- Liikevaihto: 1 136 000 €
- Henkilökunnan lukumäärä: 2

Jokin ei nyt oikein täsmää. Kuvaus-kohdassa liikevaihdon kerrotaan olevan yli 5 miljoonaa euroa vuodessa, kun taas alempana liikevaihto onkin ”vain” 1 136 000 euroa.

Myynti-ilmoitus näyttää olevan samanlaista kusetusta kuin koko pikavippialan toimintaidea. Liikevaihtojen ero on ”vain” noin viisinkertainen. Kumpi on oikea?

Kukahan olisi niin hullu, että maksaisi kyseisestä ”yrityksestä” 1,5 miljoonaa euroa? Ostajakandidaatti olisi ehdottomasti akuutin psykiatrisen hoidon tarpeessa.

Kuka tahansa riittävän härski kansalainen voisi perustaa samanlaisen ”kultakaivoksen”, johon tarvittaisiin vain rekisteröity yritys, tietokone internet-liittymineen, pankkitili, pääsy luottotietoihin ja pari palkattua työntekijää tekemään tätä ”työtä”. Vaikein tehtävä olisi tietenkin löytää uusia kusetettavia (joita ala kutsuu ”asiakkaiksi”).

Jos em. ”yrityksestä” haluaisi saada lisätietoja, ne saisi vain allekirjoitettua salassapitosopimusta vastaan. Mikähän myytävänä olevassa pikavippiyrityksessä on nyt niin salaista, että sen yritystietoja, jotka ovat (yrityksen koon ja tyypin mukaan enemmän tai vähemmän) julkisia, ettei niitä saa levitellä eteenpäin?

Mikähän mahtaa olla myyjän motiivi? Tuskinpa kukaan luopuisi vapaaehtoisesti kannattavasta yrityksestä. Vai onkohan myyjä saanut omantunnon pistoksen harjoitettuaan kyseistä kusetusbisnestä? Pyydetty myyntihinta ei tosin tue tätä olettamusta.

Motiivi taitaa olla se, että saatuaan tämän myytyä (mikä ei tule kyllä ikimaailmassa tapahtumaan) myyjä perustaa uuden yhtiön, jonka toiminta käynnistetään ja joka sitten myydään jälleen, kun se on saanut ”riittävästi” asiakkaita ja liikevaihtoa (miten se sitten lasketaankin). Kustannukset siitä ovat (omasta työpanoksesta riippuen) 15–20 tuhatta euroa.

Zulublogi kertoi kesäkuussa yhdestä pikavippikusettajasta ja siitä, miksi alaa voidaan perustellusti kutsua kusetusalaksi.

http://zulublogi.blogspot.com/2009/06/vippiasemafi.html

Pizzasota Oulussa

”Useat poliisipartiot selvittivät kahden miesjoukon nujakointia Oulussa myöhään torstai-iltana. Poliisin mukaan kyseessä oli kahden pizzerian välinen kiista, johon liittyy myös uhkaamista ja kiristämistä.

Pizzerioiden työntekijöiden kesken oli illan mittaan useita yhteenottoja kaupungin keskustassa. Tappeluissa käytettiin terä- ja lyömäaseita, mutta vakavilta loukkaantumisilta ilmeisesti vältyttiin.”


Tällainen oli uutinen Oulusta STT:n mukaan.

Oulussa alkoi jo 90-luvun alussa kova hintakilpailu pizzerioiden välillä, kun kaupunkiin avattiin uusia pikkuputiikkeja. Tuohon asti lähinnä Pizzeria N:o 1 ja eräät muut olivat hallinneet Oulun pizzamarkkinoita. Uudet tulokkaat aloittivat kovan hintasodan, mikä suunnilleen puolitti lätyn hinnan – ja laatu taisi myös siinä samalla vähintäänkin puolittua.

Ei liene kenellekään yllätys, että käytännössä lähes kaikki uudet ”yrittäjät” olivat – miksiköhän heitä pitäisi kutsua? – tuon aikaisia ”maahanmuuttajia”, ”siirtolaisia” tms. Verottaja teki putiikkeihin monia tarkastuksia, ja useissa tapauksissa paljastui veronkiertoa ja muuta vilunkia.

Kerran matkalla Lappiin tuli poikettua Oulussa ja aivan kiinnostuksen vuoksi kurkistettua yhteen uuteen ”pizzeriaan”, jonka pienen liiketilan perällä näytti olevan useita tummanaamaisia tyyppejä, jotka puhuivat kiivaasti jotakin omituista kieltä. Monissa lehdissä kirjoitettiin tuolloin Oulun pizzaihmeestä, eli siitä että kaupungissa oli eniten pizzapaikkoja asukaslukuun nähden koko maassa.

Kilpailu lieneekin sitten laantunut oululaisen laatutietoisuuden kasvettua ja KotiPizzan myymälöiden määrän lisäännyttyä. (Eihän KotiPizzan lätyissä ole muuta vikaa kuin hinta, kuten joskus aikaisemmin on todettu.)

Tuskin on vaikea arvata, että eilinen nahina oli kahden etnisen lättypaikan välinen, koska olisi erittäin vaikea kuvitella, että suomalaiset pizzatyöntekijät alkaisivat tapella keskenään. Tapahtuma on pikemminkin kuin mafian hallitsemasta maailmasta, joka lieneekin tuttu Lähi-Idästä tulleille ”siirtolaisille”.

torstai 22. lokakuuta 2009

Ryhdy vankila-alan yrittäjäksi

Älä enää emmi vaan tee viimeinkin haaveistasi totta ja ala ravitsemus- ja majoitusalan yrittäjäksi. Nyt se on mahdollista.

Kyse ei olekaan mistään tavallisesta majoitustoiminnasta vaan aivan uudenlaisesta elämys- ja extreme-majoituksesta, jossa (ainakin useimmassa tapauksessa) ollaan vastoin omaa tahtoa.

Senaatti-kiinteistöt myy Konnunsuon vankilan kokonaisuudessaan. Kauppaan kuuluu hieno tuhannen hehtaarin tontti ja lähes sata rakennusta, mm. vankilakirkko, kaksi sellirakennusta, maatalousrakennuksia sekä pari- ja kerrostaloja.

Tässä olisi nyt innovatiiviselle yrittäjälle ns. tuhannen taalan paikka! Tällaisia on nimittäin tarjolla erittäin harvoin.

Kauppaan kuuluu myös erittäin vakiintunut asiakaskunta. Vuokralaiset ovat valmiina, koska minnepä he pääsisivät lukituista selleistään. Konnunsuolla on pitkät asiakassuhteet, eli vaihtuvuus on hyvin pientä.

Viihtyisien huoneiden (lue: sellien) täyttöaste on hyvä, parhaimmillaan jopa yli 100 %.

Tartu tilaisuuteen, tai carpe diem, niin kuin suuressa maailmassa tavataan sanoa. Älä anna nyt elämäsi tilaisuuden mennä ohitsesi, koska jälkeenpäin on sitten turha katua menetettyä mahdollisuutta.

Loisvirta vain kasvaa

Määrittelemättömän impedanssin aiheuttamaa kuormaa sähköverkossa kutsutaan sähkötekniikassa näennäistehoksi, joka on kompleksinen suure. Tietyllä jännitetasolla näennäistehoa vastaavat tietyt pätö- ja loisvirrat. Jälkimmäinen, loisvirta, on reaktiivinen suure, joka on sähköteknisessä mielessä (nimensäkin mukaisesti) täysin hyödytön, koska se ei pätövirran tavoin tee työtä. Loisvirta on itse asiassa haitallinen koko sähköverkolle, koska se mm. aiheuttaa jännitehäviötä ja kuormittaa tarpeettomasti siirtojohtoja.

Pätötehon suhdetta näennäistehoon kuvataan tehokertoimella (cos φ). Ideaalitilanteessa loisvirta on nolla ja cos φ = 1.

STT:n välittämän uutisen mukaan turvapaikanhakijoiden virta teollisuusmaihin kasvoi tämän vuoden alkupuoliskolla kymmenyksen viime vuodesta.

Milloin media lakkaa käyttämästä virheellistä termiä turvapaikanhakija ja alkaa puhua asiasta sen oikealla nimellä? Kysehän ei ole mistään turvan hakemisesta vaan ainoastaan läpimädän systeemin hyväksikäyttämisestä.

Irakilaisia tuli alkuvuodesta eniten. Muille ”palkintosijoille” ylsivät Somalian ja Afganistanin ”urheat” (lue: halveksittavat) kansalaiset.

Koska tässäkin loisvirta vain kasvaa, systeemin tehokerroin huononee edelleen. Tämä on kuin automaatti, joka pyrkii muuttamaan systeemin (Suomen yhteiskunnan) reaktiiviseksi eli hyödyttömäksi, joka ei tee työtä eli on täysin hyödytön.

Vastaava on nähtävissä mm. Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa, joiden yhteiskuntien tehokerroin on erittäin huono. Näiden maiden kansalaisia kiinnostaakin lähinnä vain varastelu, vetelehtiminen, loisiminen, terrorismi, ääri-islamismi ja kaikenlainen muu hyödytön toiminta, joka pyrkii rapauttamaan sen vähäisenkin yhteiskuntarakenteen, joka on vielä olemassa.

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Apetit Pakaste tiedottaa

Apetit Pakaste on tuonut markkinoille aivan uuden vihannespakasteen, jossa on mukana ihana yllätys perheen lemmikille. Se voi olla esim. hiirenpoikanen perheen kisulille tai jotakin muuta mukavaa.

Jotta tämä miellyttävä sattuma tulisi asiakkaallemme täydellisenä yllätyksenä, sijoitamme niitä vain satunnaisesti pakasteisiimme. Jokaisessa pussissa niitä ei siis ole. Mutta mitä enemmän ostat Apetit-vihannespakasteita, sitä suuremmalla todennäköisyydellä lemmikkisikin saa jotakin pureskeltavaa.

Toki voit itsekin käyttää yllätyksen, jollei sinulla ole lemmikkiä etkä satu olemaan tiukkapipoinen vegaani.

Bon apetit! niin kuin me täällä sanomme.

Bremenin kebabterroristi

”Bremenin rautatieasemalla koettiin harvinaislaatuinen kahakka. Kebabkojun pitäjän ja asiakkaan kärhämä servieteistä johti lopulta siihen, että kojun pitäjä hyökkäsi asiakkaan kimppuun kebabkastikerynnäköllä. Kastikehyökkäyksen uhrin silmät alkoivat episodin jälkeen punertaa. Poliisi tutkii tapausta”, kertoo uutistoimisto Reutersin uutinen.

Aivan aluksi voisi pohtia mielessä, onko tällainen tapahtuma yleensäkin uutisoinnin arvoinen. Kertooko se suhteellisuudentajun katoamisesta vai siitä, että uutistoimittajilla on tänään ollut vähän virikkeitä ja päivän uutisanti on muutenkin jäänyt vähiin?

Uutinen jättää jälleen koko joukon avoimia kysymyksiä.

Mikä on hyökkääjän etninen alkuperä? Uutinen ei sitä (tarkoituksellisesti) kerro. Veikkaus on turkkilainen, koska tuskinpa kukaan itseään kunnioittava saksalainen myisi tuota ählämien herkkua rautatieasemalla. Alttius hyökätä asiakkaan kimppuun viittaa myöskin jonkin primitiivisen taatelimaan kansalaiseen.

Minkälaisiin toimiin törkeän hyökkäyksen kohteeksi joutunut uhri aikoo ryhtyä? Voiko hän menettää näkönsä? Joutuuko turkkilainen oikeuden eteen vastaamaan teostaan? Oliko teolla rasistinen motiivi? (Taatelimaalainen hyökkäsi valkoisen eurooppalaisen kimppuun.)

Saksalaiset ovat yleensä tarkkoja monista asioista, ja lieneekin aika todennäköistä, että turkkilaisen ura kebabbilan pitäjänä on lopussa. Ja hyvä niin.

Zulublogi onkin koettanut aina varoittaa kebabin vaarallisuudesta. Nyt se ilmeni aivan uudella tavalla. Onkin vain ajan kysymys, milloin sama tapahtuu Suomessa.

Oulussa sattui jokin aika sitten vastaavanlainen tapaus: pizzerian turkkilainen(?) omistaja hyökkäsi kadulla oululaiskiekkoilijan kimppuun ja suihkutti pippurisumutetta tämän silmille. Juttua puitiin oikeudessa, ja käviköhän siinä sitten niin, että maahanmuuttaja tuomittiin vahingonkorvauksiin(?).

Kirotun saaren salaisuus

Nelonen esitti elokuussa elokuvan Kirotun saaren salaisuus, jonka tasoa ja laadukkuutta kuvaa hyvin se, että vastaavia elokuvia ei enää löydä edes videovuokraamoista. Vaikka elokuva tehdään pienellä budjetilla suoraan televisiota varten, sen ei välttämättä tarvitsisi olla huono.

Naispääosassa esiintyi Barbara Eden, joka muistettaneen parhaiten 60-luvun tv-sarjasta I dream of Jeannie. Sarjaa esitettiin myös 80-luvun puolivälissä silloisella Sky Channnel -satelliittikanavalla. Se kertoi Yhdysvaltojen ilmavoimien kapteenista, jota esitti Larry ”Dallasin JR” Hagman, ja tämän löytämästä pullon hengestä.

Kirotulla saarella Barbara Eden yrittää kasvot täynnä botuliiniruiskeita näyttää samalta kuin 30 vuotta sitten mutta siinä kuitenkaan onnistumatta. Mikä on mennyt, on lopullisesti mennyttä.

Elokuvassa esiintyi myös Traci Lords, joka tunnetaan paremmin alaikäisenä tekemistään rooleistaan ”viihde-elokuvissa”. Lordsin olisi kannattanutkin jatkaa makuu- ja polviasennossa näyttelemistään ”viihdealalla”, koska hänen näyttelijänlahjansa eivät riitä muuhun.

Kirotun saaren salaisuus -elokuvassa on kaikki pielessä. Se on kuin kokoelma pahimpia elokuvakliseitä, joista pahin lieneekin pienessä ulkoammeessa oleva tukankuivaaja, joka aiheuttaa miespääosan esittäjän kuolemisen sähköiskuun.

Ainoa hyvä asia elokuvassa oli se, että siinä ei näkynyt ainoatakaan neekeriä.

tiistai 20. lokakuuta 2009

Nenäpäivä

Tämän vuoden Nenäpäivä-kampanja on jälleen käynnistynyt. Mistä tässä sanoinkuvaamattoman typerässä ja lapsellisessa Nenäpäivässä on sitten oikein kysymys?

Kampanjan avulla yritetään kerätä rahaa nälkäisille ja puutteessa eläville neekereille ym. ”valioille”, joiden pitäisi antaa kuolla luonnollisesti. Kampanjassa kerätyllä rahasummalla yritetään vain puuttua luonnonvalintaan ja keinotekoisesti lykätä väistämätöntä tosiasiaa. He ovat liikaa tällä maapallolla ja joutavat mennä. Tällä luonnonvastaisella toiminnalla vain pahennetaan ongelmaa eli uhkaamassa olevaa väestöräjähdystä.

Miten väestöräjähdystä ja ilmastonmuutosta aikaistamaan haluava kansalainen voisi sitten toimia?

1. Lahjoita haluamasi summa verkkopankkimaksuna.

2. Soita lahjoitusnumeroihin
0600 xx xxx (10,10 €/puhelu + pvm) tai
0600 xx xxy (20,11 €/puhelu + pvm).

3. Lähetä tekstiviesti LAHJOITA numeroon 17xxxx (5 euroa). Tai lähetä tekstiviesti LAHJOITA10 numeroon 17xxxx (10 euroa).

4. Tee lahjoitus Ylen Hyvä Säätiölle perinteisenä tilisiirtona.

5. Osallistu ammattiyhdistysliikkeen haastekampanjaan.

6. Ryhdy kuukausilahjoittajaksi tekstiviestillä. Kirjoita KK AVAA ja lähetä numeroon 17xxxx (3 €/kk).

7. Hanki Nenäpäivän virallinen kannatustuote, esimerkiksi Nenä, Nenäpäivän t-paita tai Party Kit.

Ja niin edelleen...Muitakin typeriä osallistumistapoja on.

Keräykseen osallistuminen ei missään nimessä ole suotavaa, koska se tarkoittaisi vain sitä, että joku neekeripenikka, jonka luonto on määrännyt kuolemaan nuorena ennen aikuis- ja lisääntymisikää, saavuttaisikin nyt aikuisiän ja tulisi aikanaan omalta osaltaan edelleen pahentamaan hallitsemattoman väestönkasvun aiheuttamaa ongelmaa.

Jokainen isänmaallinen suomalainen jättää Nenäpäivän omaan arvoonsa ja välttää muutenkin kaikkia keräyksiä, joita järjestävät SPR, Kirkon Ulkomaanapu ym. tahot, jotka koordinoivat keräystuoton ulkomaille. Osallistuminen keräyksiin, joilla tuetaan suomalaisia sotaveteraaneja, invalideja, vähävaraisia yms., on sitä vastoin suositeltavaa.

Mitähän jos panisimme ensin Suomen köyhien ja muiden avuntarvitsijoiden asiat kuntoon ja palaisimme sen jälkeen nenäleikkeihin, jos luonto ei ole sitä vielä siihen mennessä hoitanut pois päiväjärjestyksestä?

Miksi tällaisia keräyksiä ei koskaan järjestetä suomalaisille? Niitä järjestetään aina, aina ja aina vain neekereille ja muille ählämeille.

Kokeeko Yleisradio, joka on Ylen Hyvä Säätiön toiminnassa mukana tukemalla typerää Nenäpäivää omalla ohjelmatoiminnallaan, arvokkaammaksi auttaa kolmannen maailman joutoväkeä kuin suomalaisia, jotka kuitenkin (pakko)rahoittavat Yleisradion toiminnan?

Yleisradio tarjoaa keräyskampanjalle ilmaista mainosaikaa kymmenien tuntien ajan neljän viikon aikana. Onko tämä julkisen palvelun tehtävä?

maanantai 19. lokakuuta 2009

Ei, ei ja ei!

Kyseessä ei ole Ilkka Kanervan kuuluisa vastaus FST:n toimittajan kysymykseen, oliko erotettu ex-ulkoministeri lähettänyt eräälle kansalaiselle vihjailevia tekstiviestejä. Kyseessä on sen sijaan selvä vastaus suojelupoliisin suunnitelmiin laajentaa reviiriään Afrikkaan.

Kuten uutinen kertoo, Supon johto aikoo lähettää pysyviä etsiviä ja muita työntekijöitä noin viiteen Pohjois- ja Itä-Afrikan pääkaupunkiin terrorismintorjuntatehtäviin. Tätä mielipuolista hanketta varten Supo hakee eduskunnalta 1,7 miljoonaa euroa, jotka tarvitaan 15-20 työntekijän palkkaamiseen. Ja veronmaksajat hurraavat tietenkin tälle.

Supon johdon ”nerokas” idea on estää mahdollisten terroristien tulo Suomeen jo heidän kotimaissaan, kun he hakevat viisumeita tai oleskelulupia Suomeen. Sen voi kuvitella etenevän seuraavasti Supon salaisen agentin ja Suomeen ”siirtolaiseksi” pyrkivän herra Ahmed Hassanin välillä:

Supo: ”Hyvä herra Hassan, olemme ottaneet käyttöömme uuden menetelmän, jolla pyrimme estämään ns. ei-toivotun aineksen pääsyn maahamme. Ymmärrättehän, että joudumme kysymään teiltä epämiellyttäviä kysymyksiä? Pahoittelemme, jos ne tuntuvat tunkeilevilta.”
H: ”Ei se mitään. Onhan tässä nähty pahempaakin.”

Supo: ”Oletteko terroristi?”
H: ”En ole.”

Supo: ”Suunnitteletteko terrori-iskua Suomessa, jos me päästämme teidät sinne?”
H: ”En tietenkään.”

Supo: ”Lupaatteko varmasti kanssa olla suunnittelematta?”
H: ”Totta kai.”

Supo: ”Mikä on Suomen pääuskonto?”
H: ”Hmm...eihän se vain ole islam?”

Supo: ”Kuulutteko, oletteko koskaan kuulunut tai oletteko koskaan harkinnut kuulumista al-Qaidaan tai johonkin muuhun terroristijärjestöön?”
H: ”En ole. Mikä on al-Qaida?”

Supo: ”Tunnetteko ketään terroristia?”
H: ”En tunne.”

Supo: ”Ettekö edes Osama bin-Ladenia?”
H: ”Kuka on bin-Laden.”

Supo: ”Näyttää siltä, että te olette läpäissyt erittäin tiukan seulamme. Tervetuloa Suomeen!”

H: ”Kiitti v**usti! Allah ahkbar ja herran haltuun!”


Hassan saa leiman oleskelulupaansa ja kävelee huojentuneena ulos Nairobin lähetystöstä. Kjäh, kjäh! menivätpä halpaan, naureskelee Hassan astuessaan auringonpaisteiselle kadulle.

Supon suunnitelmaa ei pitäisi missään nimessä toteuttaa. Ensinnäkin se maksaa ja vielä paljon enemmän kuin nyt aluksi luvataan. Toiseksi sillä tulisi olemaan aivan päinvastainen vaikutus terrorismin ehkäisyyn. Se vain houkuttelisi terroristeja Suomeen, joka on ainakin toistaiseksi saanut olla rauhassa allahin nimeen vannovilta pommiählämeiltä.
Site Meter