TV5 esitti viime talvena sunnuntai-iltaisin uudempia saksalaisia elokuvia, joista osa lieneekin ollut ns. tv-elokuvia – eli ne on tehty pienemmällä budjetilla suoraan tv-esitystä varten. Ne kaikki saivat useimmissa lehdissä surkean arvostelun eli vain yhden tähden.
En ymmärrä niiden saamaa huonoa arvostelua, koska omasta mielestäni ne kaikki olivat vähintäänkin keskinkertaisia ja osa jopa hyviä. Siitä syystä, että ne olivat saksalaisia, ne oli tehty eri tavalla kuin suomalaisia kriitikoita miellyttävät amerikkalaiset elokuvat.
Eräässä elokuvassa Ruhrin aluetta vaivasi kuivuus, mistä aiheutui kaikenlaista haittaa ja mitä yritettiin korjata eri tavoin. Aihe oli omaperäinen ja näyttelijäntyö ihan hyvää, mutta lehtiarvostelussa se sain vain yhden tähden eli oli sanallisesti sanoen ”surkea”. Jos se olisi ollut amerikkalainen elokuva tunnettuine näyttelijöineen ja ohjaajineen, arvostelutähtiä olisi ropissut aivan eri tavalla.
On selvää, että MTV ja Nelonen eivät esitä saksalaisia elokuvia, koska 99 prosenttia niiden esittämistä elokuvista ovat amerikkalaisia. Yle esittää joskus uudempia saksalaisia elokuvia, mutta ne ovat aina saksanturkkilaisten tai -kurdien tekemiä elokuvia maanmiestensä kohtaamista ongelmista lännessä.
Ylen suosikki on kuitenkin homoseksuaalin Rainer Werner Fassbinderin ohjaustyöt, joissa kuvataan aina yhteiskunnan hyljeksimiä hahmoja, kuten rikollisia, siirtolaisia ja seksuaalivähemmistöjen edustajia. Fassbinderin viimeiseksi jäänyt on Querelle, joka on todella vastenmielinen tekele, jonka Yle on – sen kuvottavasta ja sairaasta aiheesta huolimatta – esittänyt monta kertaa.
Saksa on eurooppalaisen elokuvan pioneeri, ja kukapa ei tuntisi kauhuelokuvia kuten Nosferatu, Tohtori Caligarin kabinetti tai Prahan ylioppilas.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita selvästi ja kohteliaasti