Poliisi priorisoi tehtävänsä

Kuten uutinen kertoi muutama päivä sitten, poliisi tehostaa internetissä tapahtuvan rasistisen kirjoittelun tarkkailua. Tätä todistaa alla oleva kuva. Zulublogi onkin toistuvasti ollut krp:n kiinnostuksen kohteena.

Lähes jokaisesta neekeri-sanan käytöstä yritetään löytää jonkinlainen yhteys kiihotukseen kansanryhmää vastaan, jonka perusteella syyttäjä voisi sitten haastaa kirjoittajan oikeuteen.

Jokainen kerta kun olen havainnut krp:n vierailleen blogissa – suurin osa niistä on varmastikin jäänyt havaitsematta – se on aina tapahtunut yöllä. Krp:llä lieneekin internettarkkailuun erikoistunut ryhmä henkilöitä, jotka öidensä ratoksi etsivät internetistä kirjoituksia, jotka voitaisiin tulkita kiihotukseksi kansanryhmää eli neekereitä vastaan.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni henkilö (jotka lienevätkin poliiseja) tekee tätä täysin tarpeetonta työtä. Koska tarkkailua tehdään myös yöllä, lieneekin selvää, että tarkkailua tehdään 24/7-periaatteella eli jatkuvasti.

Maassa tapahtuu jatkuvasti kaikenlaisia rikoksia, joista moni jää selvittämättä, koska poliisilla ei ole riittäviä resursseja siihen ja poliisi priorisoi rikokset, jolloin vähemmän tärkeät rikokset saavat unohtua Ö-mappiin.

Niin kauan kuin poliisi ei keskity olennaiseen, pedofiilit, insestin harrastajat, raiskaajat, rattijuopot, pahoinpitelijät, varkaat, murhaajat ym. rikolliset saavat häärätä vapaasti. Jos poliisi jalkauttaisi internetryhmänsä (eli panisi sen oikeaan työhön), olisi varmaa, että kaduilla olisi paljon turvallisempaa liikkua.

Ruandalainen kansantaiteilija

Kun Zulublogi kirjoitti viimeksi ruandalaisesta maailmanparantaja Francois Bazarambasta, Porvoon käräjäoikeuden käsittely oli vielä kesken, mutta niinhän siinä lopulta vain sitten kävi, että Bazarabma tuomittiin elinkautiseen vankeustuomioon. Selvä oikeusmurhahan se oli, ja siksi olikin oikein, että ruandalainen kirkonmies vei asian hovioikeuteen, joka ei toivottavasti ole sokea käräjäoikeuden tapaan.

Vaikka tämä hovioikeusrumba tuleekin maksamaan muutaman miljoonan euron veronmaksajille, se on vain pieni summa siitä, että oikeus toteutuu. Paras vaihtoehto olisi tietenkin antaa Francois Bazaramballe menolippu Ruandaan, ja antaa Ruandan viranomaisten tehdä hänelle, mitä haluavat.

Francois Bazaramba oli selvästikin visionääri, ja hänellä oli mielessään kuva paremmasta Ruandasta. Mitä hän Ruandassa tosiasiassa sitten tekikin, se on ainoastaan sivuseikka. Kuten sanotaankin, tarkoitus pyhittää keinot.

Zulublogi on vakuuttunut siitä, että Bazaramba ei ole kansanmurhaaja vaan vain eräänlainen kansantaiteilija. Sanotaanhan, että rapatessa roiskuu. Jos Bazaramban taiteenteossa on tutsiveri vähän roiskunutkin, se on vain kuulunut asiaan. Ehkäpä joskus vuosien (vuosikymmenten) kuluttua vasta ymmärretään, minkälainen nero Bazaramba todellisuudessa oli. Ehkä tuolloin sanotaan, että hän oli vain väärinymmärretty nero ja joutui sen vuoksi tuomituksi, koska hänen aikalaisensa eivät ymmärtäneet hänen nerouttaan ja suuruuttaan.

Aikaisempi kirjoitus:

http://zulublogi.blogspot.com/2009/06/oikeutta-ruandaan.html

Jos hovioikeus päätyy käräjäoikeuden kannalle, on selvää, että käsittely jatkuu KO:ssa. Jos KO päätyy vapauttavalle kannalle, Francois Bazaramballe on luvassa muhkea korvaus korkoineen suomalaisilta veronmaksajilta noin viiden vuoden vankeusajalta. Muistettakoon, että Bazaramban eräänlainen suomalainen ”virkasisar” Anneli Auer vaatii valtiolta tuntuvaa korvausta vankeusajaltaan.

Jos Francois Bazaramban kaltaisia suunnannäyttäjiä ja tienraivaajia olisi (ollut) enemmän, maailma olisi niin valkoiselle miehelle kuin neekerillekin paljon parempi paikka elää.

Tv:n poliisisarjat

Television pääkanavat esittävät uskomattoman määrän ”erilaisia” poliisisarjoja. Huom! sitaatit siksi, koska eiväthän ne tosiasiassa eroa juurikaan toisistaan vaan ovat pikemminkin kuin yhdestä ja samasta muotista. Ohjelmalehdet kutsuvat niitä tosin rikossarjoiksi, mutta on oikeampaa puhua poliisisarjoista, koska poliisit ja rikostutkijat ovat niissä pääosassa.

Joka ikinen päivä ainakin yhdellä kanavalla menee jokin poliisisarja, jonakin päivänä kaikilla pääkanavilla voi seurata poliisisarjaa ja huippu on se, että jollakin kanavalla saattaa tulla saman päivän aikana ainakin kaksi ”erilaista” (ks. ed. huom.) poliisisarjaa.

Mikäkö tässä sitten risoo? Ensinnäkin sarjat ovat hyvin paljon toistensa kaltaisia. Toiseksi yhden tietyn sarjan eri jaksot ovat melkein kuin saman toistoa, ja tämä toisto jatkuu tuotantokaudesta toiseen.

Yhteistä sarjoille on se, että suurin osa niistä on amerikkalaisia, vaikkakin joukkoon sopii jokin britti- ja saksalaissarja.

Mutta nuo eivät vielä riitä. Lisäksi tv esittää ruotsalaisia poliisi-tv-elokuvia, jotka eivät eroa tavallisista poliisisarjoista muuten kuin pituutensa puolesta.

Yhdysvalloissa on paljon rikollisia, jotka ovat enemmän tai vähemmän toimeliaita, ja sen vuoksi siellä tarvitaan myös paljon poliiseja. Muistan joskus kuulleeni, että New Yorkissa (kaupunki) olisi peräti noin 40 000 poliisia, mikä on uskomaton määrä, ja tuo määrä pelkästään NYC:ssa. Muu osa New Yorkin osavaltiota onkin paljon rauhallisempi kuin Gotham City. Osavaltion pääkaupunki, Albany, onkin kuin toiselta planeetalta.

Sarjojen henkilöhahmot on luotu nykytrendin mukaisesti, eli siellä esiintyy hallitsevan valkoisen rodun lisäksi ns. pakkoneekeri, josta on tarkoituksellisesti tehty keskivertonekrua älykkäämpi, latino ja aasialaisperäinen henkilö. Jotta tuotantoyhtiötä ei voitaisi syyttää syrjinnästä, nekru tai muu vähemmistön edustaja on toisinaan asetettu esimiesasemaan ja valkoinen tämän alaiseksi.

Poliisin ammatti on aivan liian korostunut Suomen televisiossa. Mutta on tietenkin jokaisen asia, mitä tv:stä katsoo, mutta mainittujen sarjojen katsominen yhtä jaksoa enemmän on täydellistä ajanhukkaa. Oman, kymmenien vuosien aikana kertyneen tv:n ja elokuvien katsomiskokemuksen perusteella voisinkin todeta, että mainitut poliisisarjat ovat täyttä skeidaa.

Paavo Lipponen presidenttiehdokkaaksi?

Paavo Lipponen ilmoittaa tänään, lähteekö hän mukaan kamppailemaan SDP:n presidenttiehdokkuudesta. Liisa Jaakonsaari on jo ilmoittanut kamppailuun, mistä valitettavasta tapahtumasta kerrottiin aikaisemmin:

http://zulublogi.blogspot.com/2011/05/liisa-jaakonsaari-presidenttiehdokkaaks.html

Mutta, mutta: voidaanko presidentiksi valita henkilöä, joka ei osaa edes ajaa autoa?

http://zulublogi.blogspot.com/2008/12/paavo-lipponen-tumpelokuski.html

Sattumaako vai ei, mutta neekerit ovat myös huonoja auton käsittelyssä. Kilpa-autoilijoissa on erittäin vähän jos sitten lainkaan neekereitä. F1-kuljettaja Lewis Hamilton lieneekin vain puolineekeri.

Sama ilmiö voidaan havaita matkailtaessa maailmalla. Yksikään minua taksillaan kuljettanut neekeri ei ole ajotaidoillaan loistanut. Yleensä on saanut olla tyytyväinen siihen, että neekeri on kohtuuajassa löytänyt perille haluttuun osoitteeseen. Sama pätee tosin myös valtaosaan rättipäistä.

Neekerien huono ajotaito lieneekin rodullinen kysymys. Eräs tuttava kertoi kuulleensa luotettavalta taholta (Etelä-Afrikan armeijan evp-kenraalilta), että juuri tästä syystä neekerit eivät pysty toiminaan lentokoneiden ohjaajina. Matkustajakoneessa on yksinkertaisesti liian paljon mittareita , kytkimiä ja muita ohjauslaitteita sekä lisäksi liian monta samanaikaisesti ajateltavaa asiaa, että koneen lentäminen onnistuisi neekeriltä.

Zulublogin arvovaltainen vieras

Silloin kun on aikaa ja mielenkiintoa, seuraan kävijälaskurin avulla, ketkä käyvät lukemassa Zulublogia. Alla oleva kuvakaappaus paljastaa arvovaltaisen tahon, joka on kiinnostunut Henrik Holapasta.

Ehkäpä Jyrki Kataisella on samanlaisia (äärioikeistolaisia) aatteita ja aatoksia mielessään kuin mainitulla herrasmiehellä...