Suomen pakolaispolitiikka

Aiheena on (jälleen kerran) Suomen pakolaispolitiikka eli hyväksikäyttäjät ja hyväksikäytetyt. Valtiojohto eli käytännössä hallituspuolueet ovat viimeinkin huomanneet sen, minkä monet valveutuneet kansalaiset ovat jo kauan sitten huomanneet, että suomalaisista veronmaksajista on vain tehty hyväksikäytettyjä typeryksiä.

Itäsuomalaisessa alaikäisten vastaanottokeskuksessa (lue: all inclusive -majoituksessa) paljastui jokin aika sitten, että noin kaksi kolmasosaa ”turvapaikanhakijoista” oli suomalaisittain (18 vuotta täyttäneitä) täysi-ikäisiä. Ehkäpä tämä sai viimeinkin hallituksen huomaamaan, että se oli sinisilmäisyydessään ja typeryydessään tehnyt suomalaisista veronmaksajista hyväksikäytettyjä.

Tapahtuneen johdosta hallitus lupasi kiristää turvapaikanhaun vaatimuksia, mitä se sitten tarkoittaakin, mutta tuskin mikään tulee kuitenkaan muuttumaan, koska siitä tulee pitämään huolen ruotsalaistamiskaksikko Astrid Thors ja Stefan Wallin, jotka haluavat tehdä kaikkensa, jotta suomenkielisten suhteellinen määrä maan väestöstä vähenisi.

Somaliassa on lähes 10 miljoonaa neekeriä. Onko asia niin, että Suomeen tulleet hyväksikäyttäjät ovat ainoat neekerit, joiden henkeä uhataan tai joita vainotaan, minkä vuoksi kyseisten neekerien täytyi päästä turvaan kaukaiseen Suomeen, jonka maine hyvänä hyväksikäyttömaana tunnetaan Somaliassa erittäin hyvin? Onko tämä oikein loppuja Somaliaan jäänyttä lähes 10 miljoonaa neekeriä kohtaan?

Miten jollakin ”alaikäisellä” Somalian neekerillä voi jo olla sellaisia radikaaleja mielipiteitä tai yhteyksiä poliittiseen toimintaan, joiden vuoksi neekeripolo kokee itsensä uhatuksi ja tarvitsee ”turvapaikan” Suomesta?

Mitäpä se hyödyttää, jos Suomeen pääsee 20 000 hyväksikäyttäjää 10 miljoonasta? Samat ongelmat jatkuvat edelleenkin Somaliassa, mutta sen lisäksi osa kasvavaa ongelmaa siirtyy Suomeen. Sama pätee Irakiin ja Afganistaniin. Kuluu vain lyhyt aika ja vaje, joka syntyi hyväksikäyttäjien päästyä Suomeen, paikkaantuu luonnollisesti.

Korostettakoon vielä, että Suomella ei ole mitään velvollisuutta ottaa vastaan hyväksikäyttäjiä maista, joiden ongelmat johtuvat joko osittain tai kokonaan jo vuosikymmeniä sitten päättyneestä kolonialismista, jota harjoittivat Euroopan suuret ja vähän pienemmätkin maat, jotka kuitenkin viitsivät vaatia Suomea täyttämään oman velvollisuutensa hyväksikäyttäjien vastaanottamisessa. Suomi on itsekin maa, jota on tavalla tai toisella riistetty vuosisatojen ajan. Kielellinen ja kulttuurinen riisto jatkuu edelleenkin, mistä kiitos lankeaa Thorsille ja Wallinille.