Saksalainen elokuva

TV5 esitti viime talvena sunnuntai-iltaisin uudempia saksalaisia elokuvia, joista osa lieneekin ollut ns. tv-elokuvia – eli ne on tehty pienemmällä budjetilla suoraan tv-esitystä varten. Ne kaikki saivat useimmissa lehdissä surkean arvostelun eli vain yhden tähden.

En ymmärrä niiden saamaa huonoa arvostelua, koska omasta mielestäni ne kaikki olivat vähintäänkin keskinkertaisia ja osa jopa hyviä. Siitä syystä, että ne olivat saksalaisia, ne oli tehty eri tavalla kuin suomalaisia kriitikoita miellyttävät amerikkalaiset elokuvat.

Eräässä elokuvassa Ruhrin aluetta vaivasi kuivuus, mistä aiheutui kaikenlaista haittaa ja mitä yritettiin korjata eri tavoin. Aihe oli omaperäinen ja näyttelijäntyö ihan hyvää, mutta lehtiarvostelussa se sain vain yhden tähden eli oli sanallisesti sanoen ”surkea”. Jos se olisi ollut amerikkalainen elokuva tunnettuine näyttelijöineen ja ohjaajineen, arvostelutähtiä olisi ropissut aivan eri tavalla.

On selvää, että MTV ja Nelonen eivät esitä saksalaisia elokuvia, koska 99 prosenttia niiden esittämistä elokuvista ovat amerikkalaisia. Yle esittää joskus uudempia saksalaisia elokuvia, mutta ne ovat aina saksanturkkilaisten tai -kurdien tekemiä elokuvia maanmiestensä kohtaamista ongelmista lännessä.

Ylen suosikki on kuitenkin homoseksuaalin Rainer Werner Fassbinderin ohjaustyöt, joissa kuvataan aina yhteiskunnan hyljeksimiä hahmoja, kuten rikollisia, siirtolaisia ja seksuaalivähemmistöjen edustajia. Fassbinderin viimeiseksi jäänyt on Querelle, joka on todella vastenmielinen tekele, jonka Yle on – sen kuvottavasta ja sairaasta aiheesta huolimatta – esittänyt monta kertaa.

Saksa on eurooppalaisen elokuvan pioneeri, ja kukapa ei tuntisi kauhuelokuvia kuten Nosferatu, Tohtori Caligarin kabinetti tai Prahan ylioppilas.

Syytetty: Ilkka Kanerva

Kuten uutinen kertoi torstaina, valtionsyyttäjä vaatii kansanedustaja Ilkka Kanervalle vähintään kahden vuoden vankeusrangaistusta törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta joko tahallaan tai tuottamuksellisesti.

Suomi on tullut kansainvälisesti tunnetuksi siitä, että kuka tahansa saattaa joutua aivan mitättömän syyn vuoksi poliisitutkintaan ja syytteeseen. Takavuosien ”suosikki” oli totaalikieltäytyjien toistuva rankaiseminen samasta rikoksesta. Armeijasta kieltäytyjä vietiin oikeuteen, ja jos hän vielä kieltäytyi menemästä armeijaan, hänelle lätkaistiin noin kuukauden tuomio. Rangaistuksen kärsimisen jälkeen hänet vietiin uudelleen oikeuteen, jossa sama toistui ties kuinka monta kertaa. Suomi saikin tästä sitten kansainvälisen huomautuksen, ja siksi siitä luovuttiin.

Oikeuden päätöksestä ei kukaan voi kuitenkaan olla varma. Oikeuden ratkaisu saattaa myös muuttua aivan päinvastaiseksi ylemmissä oikeusasteissa.

Kanerva kohdalla kyse on kuitenkin aivan oikeasta syytteestä. Syyttäjän vaatima tuomio, vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus, joka toteutuessaan istuttaisi Kanervaa ”ensikertalaisena” vähintäänkin vuoden, vaikuttaa kovalta mutta niin lienevätkin myös Kanervan tekemät rikokset.

Oikeuskäsittely alkaa vasta marraskuussa eli lähes puolen vuoden kuluttua, mikä takaa Kanervalle varsin ”mukavia” odotteluhetkiä, koska hän ei itsekään voi olla yhtään varma oikeuden päätöksestä. Vaikka käräjäoikeus antaisikin vapauttavan tuomion, on varmaa, että syyttäjä veisi asian seuraavaan oikeusasteeseen.

Jos Kanerva tuomitaan lopulta kaikkien oikeusasteiden jälkeen vankeuteen, siinä olisikin sopiva tapa päättää ”ansiokas” lähes 40-vuotinen kansanedustajaura. Se olisi kuin yhteiskunnan ”kiitos” kaikesta siitä, mitä Kanerva jätti tekemättä ja olisi voinut tehdä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Jos Kanerva joutuu istumaan, on selvää, että se on päätös hänen kansanedustajan uralleen. Tuskinpa häntä äänestettäisiin enää vuoden 2015 vaaleissa, jos vaaleja ei pidetä aikaisemmin tai hän yleensäkin asettuisi vielä ehdolle vankilareissunsa jälkeen.

Me toivomme, että oikeus toteaa Kanervan syyllistyneen kerrottuihin rikoksiin ja tuomitsee hänet usean vuoden vankeuteen. Se olisi vain oikeus ja kohtuus.

Neekerien kasvava lukumäärä

Yhdysvaltalainen U.S. Census Bureau tarjoaa palvelun, jonka avulla voidaan laskea halutun maan väestömäärä tiettynä tulevana vuotena.

Somalian väestömäärä oli 8,79 miljoonaa neekeriä vuonna 2005. Ennusteen mukaan se kasvaisi 22,6 miljoonaan neekeriin vuoteen 2050 mennessä.

Nigeriassa vastaavat luvut ovat 137 ja 264 miljoonaa neekeriä.

Sudan: 38,4 ja 97 miljoonaa neekeriä.

Kongo (Zaire): 61 ja 145 miljonaa neekeriä.

Egypti: 72,5 ja 138 miljoonaa neekeriä ja jodlaajaa.

Marokko: 30 ja 42 miljoonaa jodlaajaa.

Yllä olevat luvut ovat pelottavia. Jos ei tule mitään luonnonmullistusta, supervirusta tai vahvaa johtajaa, jolla olisi visioita ja tahtoa rajoittaa väestönkasvua maassaan, edellä kuvatut luvut tulevat melko todennäköisesti toteutumaan.

Jos yhdeksän miljoonaa somalia ei pysty nyt elämään sovussa maassaan, miten ihmeessä yli kaksinkertainen määrä sitten pystyisi? Ei se varmasti pystykään, ja sen vuoksi onkin ilmeistä, että muuttovirta Somaliasta Suomeen tulee jatkumaan ja jopa kasvamaan vuodesta toiseen. Oma arvioni on, että vuonna 2050 somalit on suurin kulttuurillinen ja kielellinen vähemmistö Suomessa nykyisten rantaruotsalaisten sijasta ja somalian kielellä on virallinen vähemmistökielen asema.

Sudanin, Kongon ja Nigerian väestönkehitys on erittäin huolestuttavaa. Noissa maissa on jo nykyisinkin erittäin paljon neekereitä, mutta siitä huolimatta neekereiden määrä tulee vähintäänkin kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.

Jossakin kulkee raja, joka määrää sen, miten suuren määrän neekereitä jokin tietty maantieteellinen, taloudellinen ja poliittinen alue pystyy elättämään. Sitten kun tuo raja ylittyy, nälkäiset neekerit lähtevät muihin maihin valmiisiin ruokapöytiin. Potentiaalisia kohdemaita ovat tietenkin ne, jotka ovat harvaanasuttuja, joiden lainsäädäntö sallii tämän tyyppisen ”siirtolaisuuden” ja jotka ovat tulleet tunnetuiksi siitä, että niihin maihin on helppo siirtyä ja vetää mukanaan puoli kylää ”lähisukulaisinaan”.

On hyvin mahdollista, että vuonna 2050 valkoinen mies on jäänyt vähemmistöön Suomessa ja enemmistön muodostavat neekerit ja rättipääjodlaajat. Suomen taloudellinen, kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen rakenne on tuolloin tietenkin väestörakenteen mukainen eli se vastaa jotakin nykyistä kehittyvää maata. Kun tähän päälle lasketaan vielä valtion velka, jota on vähintäänkin 300 miljardia euroa, Suomen tulevaisuus on kauhistuttava.

Tarja Halosen tasa-arvo

”Tasavallan presidentti Tarja Halonen toivoo, että uusi hallitus kirjaa ohjelmaansa lupauksen rasismin vastaisista toimista. Muukalaisvihamielisyys on Halosen mielestä kasvanut Suomessa, ja tämä on otettava vakavasti”, kertoo HS.

Halosen mukaan muun muassa viranomaisten, puolueiden ja tiedotusvälineiden esimerkit vaikuttavat yhteiskunnan asenteisiin. Niillä olisi sitten puolestaan merkitystä sukupuolten tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiselle.

Tätä aihetta on käsitelty aikaisemminkin. Halosen haluaisi Suomeen orwellimaisen (Eläinten vallankumous) käytännön, jonka mukaan kaikki ryhmät olisivat tasa-arvoisia, mutta eräät ryhmät (= Halosen ihannoimat vähemmistöt) olisivat tasa-arvoisempia kuin muut (= valtaenemmistö).

HS: ”Maahanmuutto Suomeen ja yhteiskunnan etninen monimuotoisuus tulevat Halosen mukaan kasvamaan.”

Onkohan Halonen yhdentoista vuoden presidenttinä olonsa aikana puhunut mitään järkevää? Ei taida tulla mitään mieleen.

HS: ”Halonen kohdisti sanansa myös yksittäisiin päättäjiin: "Varsinkin merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa tulisi osoittaa esiintymisessä hyvää arviointikykyä ja vastuullisuutta. Huumori ja humala eivät nekään kelpaa kaikkeen selitykseksi."”

Tuolla Halonen haluaa ilmeisestikin piikitellä Teuvo Hakkaraista.

Halonen haluaa epäsuorasti vaikuttaa siihen, että uusi hallitus alkaisi valmistella uusia lakeja, joilla kaikki Halosen ”rasistit” (joita lieneekin 90 prosenttia väestöstä) saataisiin telkien taakse, jonne he Halosen mielestä ilmeisestikin kuuluisivat. Halonen ei nähtävästi halua ymmärtää sitä, että valtaosa suomalaisista haluaa, että hallitus kantaisi vastuunsa kansalaistensa työllistämisestä ja kunnollisen toimeentulon järjestämisestä, ennen kuin he olisivat valmiita ottamaan Suomeen lisää luku- ja kirjoitustaidottomia pakolaisia, jotka ovat Halosen mielestä tasa-arvoisempia kuin oikeat suomalaiset.

Liisa Jaakonsaari presidenttiehdokkaaksi

”Helsingin sosiaalidemokraattinen puolueosasto asetti kokouksessaan torstaina oululaisen europarlamentaarikon Liisa Jaakonsaaren ehdokkaaksi jäsenvaaliin puolueen presidenttiehdokkaasta. Jaakonsaari vastasi myöntävästi pyyntöön.” Näin kertoo Jaakonsaaren kotipaikan verkkomedia.

Tätä ei tarvitse mitenkään säikähtää, koska kyse on vasta jäsenvaalien ehdokkaasta. Mutta toisaalta jos pahin vaihtoehto toteutuu, Liisa Jaakonsaaresta tulee Suomen seuraava presidentti.

Eihän kukaan olisi Martti Ahtisaaren vallassaolon aikana voinut ikinä kuvitella, että Tarja Halosesta tulee seuraava presidentti, mutta niin siinä vain kävi.

Liisa Jaakonsaari sopisi ehdottoman hyvin siihen jatkumoon, joka alkoi Mauno Koivistosta: seuraava presidentti on aina ollut vähemmän edustava ja kyvyttömämpi kuin edeltäjänsä.

Siinäpä meillä olisikin ”edustavan” näköinen presidentti:

Ja eräs vanhempi juttu:

http://zulublogi.blogspot.com/2009/02/liisa-jaakonsaari.html

Minäkö rasisti..?

Joissakin kommenteissa on vihjailtu siihen suuntaan, että minä olisin rasisti. Olen kuullut myös samansuuntaisia syytöksiä siviilielämässäni.

Olen matkustanut paljon ympäri maailmaa niin työtehtävissä kuin vapaa-ajallakin ja ”joutunut” tapaamaan kaikenrotuisia henkilöitä. Noissa yhteyksissä on yritettävä olla korrekti vaikka mieli tekisikin toimia toisin.

Muistan, kun olin kerran Universalin studiolla Kaliforniassa ja kävin studion matkamuistomyymälässä. Maksoin ostokseni kassalle, jossa oli kassanhoitajana – mikäpä muu kuin neekeri. Vetäessään luottokorttiani maksupäätteessä minusta näytti aivan siltä kuin kyseinen neekeri olisi tarkoituksellisesti pudottanut luottokorttini lattialle kassatiskin taakse, jonne minulla ei ollut näköyhteyttä. Sinne se kuitenkin putosi, ja pian sinne katosi myös koko neekeri. Hetken kuluttua neekerin pää nousi näkyviin ja rahastapahtuma saattoi jatkua.

Tässä tilanteessa todellinen rasisti olisi epäillyt neekerin höylänneen luottokorttia lattialla ja maininnut tästä neekerille. Niin tosin minäkin epäilin, mutta en puhunut mitään vaan päätin odottaa seuraavassa kuussa saapuvaa luottokorttilaskua.

Salvador Dalin tunnettua lausahdusta muunnellusti lainaten toteaisin:

Ainoa ero minun ja rasistin välillä on se, että minä en ole rasisti.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva

Kansanedustaja Ilkka Kanerva on ollut vuodesta 1975 lähtien veronmaksajien elätettävänä. Jos oletetaan, että kansanedustajien palkka on seurannut yleistä elinkustannusindeksiä, voidaan laskea, kuinka paljon palkkaa Kanervalle on maksettu verovaroista euron nykyarvossa.

Kansanedustajien palkka on nykyisin 6335 euroa/kk kolmen ensimmäisen kauden ajan, ja sen jälkeen se nousee 6811 euroon kuukaudessa.

Nykyrahassa Kanerva ”on ansainnut” – sitaatit siksi, koska eihän Kanerva ole tosi asiassa ansainnut euroakaan niistä – 8*12*6335 + 28*12*6811 = 2 896 656 euroa. Kanervalle on siten maksettu lähes kolme miljoonaa euroa eli 18 miljoonaa markkaa. Summassa ei kuitenkaan ole mukana ministerinpalkkaa, jota Kanerva on saanut toimiessaan kolmessa eri hallituksessa. Se kasvattaa Kanervaan hukkaan heitettyä rahaa vielä useilla sadoilla tuhansilla euroilla.

Lisäksi kansanedustajilla on kaikkien liikennevälineiden – kuten taksin, VR:n ja Finnairin – vapaa käyttöoikeus. Veronmaksajat maksavat tietenkin tämänkin laskun. Kanerva on myös ollut jäsenenä useiden valtionyhtiöiden hallituksissa ja muissa valtiojohtoisissa yhdistyksissä, joista jokaisesta on maksettu kiinteää ja erityistä kokouskohtaista palkkiota. Tuskin kenellekään on epäselvää, mistä yhdistysten palkkiorahat ovat tulleet..?

Jokainen Kanervaan sijoitettu euro on vain ollut hukkaan heitettyä rahaa. Kyse on ollut samasta asiasta kuin jos olisi veikannut hevosta, jolla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia voittaa. Jokainen Kanervaan ”sijoittanut” on hävinnyt rahansa.

Miten sitten on mahdollista, että Kanerva on voinut olla jo 36 vuoden ajan veronmaksajien eletettävänä? Syy löytyy tietenkin turkulaisista äänestäjistä, jotka ovat tyhmyyksissään äänestäneet Kanervan kerta toisensa jälkeen ”edustamaan kansaa”. Se olisi anteeksiannettavaa, jos Kanervan kaudet olisivat jääneet yhteen tai korkeintaan kahteen, mutta jos he ovat katsoneet, että Kanervalla on ollut jotakin annettavaa kansakunnalle 36:n – tai itse asiassa 40:n, jos tuleva kausi lasketaan mukaan – vuoden ajan, sitä ei voi ymmärtää. Se on täysin anteeksiantamatonta!

Voisi ajatella, että kansanedustaja, joka on ollut toimessaan peräti 36 vuoden ajan, olisi tehnyt jotakin merkittävää, josta hänet tultaisiin muistamaan, mutta Kanerva ei ole tehnyt mitään myönteistä, josta hänet muistettaisiin. Kanerva tullaan sitä vastoin muistamaan monista muista töppäilyistään, kuten esimerkiksi Johanna Tukiaiselle lähettämistään tekstiviesteistä (”puutarha”). Niiden synnyttämän kohun ja julkisen valehtelun vuoksi Kanerva joutui jättämään – mutta ei tietenkään vapaaehtoisesti – ulkoministerin tehtävän. Se oli säälittävä näytelmä, kun Kanerva yritti kynsin hampain pitää kiinni pestistään.

”Nej, nej, nej”, valehteli Kanerva FST:n toimittajalle tämän kysyessä, oliko ulkoministeri Kanerva lähettänyt hieman kyseenalaisia tekstiviestejä Tukiaiselle. Kiinnihän Kanerva siitä jäi.

Kyllähän monen yhden kauden edustajan tekemiset jäävät usein vähiin, mutta jos mies on ollut tehtävässään peräti 36 vuoden ajan, voisi odottaa, että hän olisi saanut edes jotakin aikaan – mutta ei! Kysehän on vain koko kansan ”Ikestä”, jolle ei voi muuta kuin nauraa.

Neekeriukko

Mitä ihmeellistä on sanassa ”neekeriukko”? Siinä ei periaatteessa pitäisi olla mitään ihmeellistä, mutta kun sen mainitsee uusi kansanedustaja useammassa yhteydessä, siitä tuleekin suuri uutinen.

Kerrankin eduskuntaan on saatu kansan mies, joka puhuu kansan miehen äänellä ja käyttää kansan miehen sanoja ja sanontoja, mutta se ei näykään sopivan valtaapitäville, jotka ovat säätäneet naurettavat ”rasistilait”.

On erittäin hyvä asia, että Teuvo Hakkarainen on valittu eduskuntaan, ja toivottavasti hän saa muitakin puolueensa edustajia avaamaan suunsa ja puhumaan asioista ”niiden oikeilla nimillä”.

Blogissa on aikaisemmin arvosteltu Suomen kyseenalaista sananvapautta, jota yritetään rajoittaa, jotta lähes pyhimyksen aseman maassamme saaneita neekereitä ja muita rättipääjodlaajia ei arvosteltaisi – tekivätpä nämä sitten mitä tahansa.

Helsingin Sanomien mukaan ”kulttuuriministeri Stefan Wallin (r) oli tyytyväinen siihen, että Soini puuttuu nyt toistamiseen Hakkaraisen puheisiin”. Tämä on uskomatonta toimintaa Wallinilta, joka on todellinen rasisti, kuten aikaisemmasta rasismin olemusta käsittelevästä kirjoituksesta voidaan todeta:

http://zulublogi.blogspot.com/2009/01/mit-on-rasismi.html

Amerikkalaiset neekeri-mainokset

Alla olevalla haulla saadaan kaikki blogin neekeri-mainokset ym. asiaankuuluvat tuotteet yhdelle sivulle:

http://zulublogi.blogspot.com/search?q=%22neekeri-aiheisia+mainoksia%22

Onko muilla planeetoilla neekereitä?

Blogi on monien kiireiden vuoksi jäänyt päivittämättä, mutta uusien asetusten ansiosta kommentit tullaan ainakin hyväksymään nopeammin.

Onkohan muissa aurinkokunnissa neekereitä?