Avoin kirje Sheikh Sharif Ahmedille

Hyvä Shafir Ahmed, onnittelut valinnastasi Somalian uudeksi presidentiksi. Minulla ei kylläkään ole kovin korkeaa käsitystä afrikkalaisista presidenteistä, ja ilmeisesti sinä olet aivan kuulut samaan joukkoon. On myös aika todennäköistä, että sinäkin päädyt teloitusryhmän eteen niin kuin monet muutkin virkaveljesi maanosassasi. Mutta sitten asiaan.

Oletko muuten tietoinen siitä, että täällä Suomenmaassa on kymmenisen tuhatta maanmiestäsi, joita ei täällä kaivata? Ja lisää tulee jatkuvasti. Nykyinen vauhti on useampi sata kuukaudessa, ja näyttää vain siltä, että vauhti kasvaa tulevaisuudessa. Syy on siinä, että Suomi tarjoaa kaikille maahan tuleville täysihoidon, ja lisäksi jokainen saa runsaasti taskurahaa. Työtä ei tarvitse tehdä. Ei sitä kyllä edes ole niillekään suomalaisille, jotka sitä haluaisivat tehdä.

Keitä sinä olet sitten ajatellut hallita siellä, jos kaikki maanmiehesi tulevat tänne? Sehän ei ole lainkaan hyvä tilanne, vai mitä mieltä olet asiasta? Ei se ole! Mitähän jos pyytäisit somalisi palaamaan takaisin kotiin? Se olisi molempien maiden etu! Ole mies ja tee se!

Eipä tässä muuta tällä kertaa. Ilmoja on pidellyt puolin ja toisin jne. Palataan!

Hallituksen elvytyspaketti

Hallitus sopi eilen 1,2 miljardin euron elvytyspaketista, jota julkistamaan olivat saapuneet työministeri Tarja Cronberg, pääministeri Matti Vanhanen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan ”Stefa” Wallin ja sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.

Mitä ihmettä ”viides pyörä” Stefa Wallin teki tuossa joukossa? Eihän Stefan hallinnonala voi olla niin tärkeä, että tiedotustilaisuudessa piti olla oikein oma ministeri paikalla. Stefa vaikuttaa tosin kuvassa melko vaivautuneelta. Ehkäpä Stefa ymmärtää, että tämä ei ole oikein ja sen vuoksi tuntee siitä syyllisyyttä.

Entä missä luurasi Astrid Thors? Oliko Thorsilla muita kiireitä esim. maahantunkeutujien kotouttamisasioiden parissa? Vai olisiko ollut liian härskiä, jos RKP:n molemmat ministerit olisivat olleet paikalla?

Tämä on vain raakaa kieli- ja kulttuuripolitiikkaa, jossa järjellä ei ole sijaa mutta jolla halutaan osoittaa rahvaalle RKP:n ja ruotsinkielisten ylivertainen ja horjumaton asema Suomessa.

Valokuvaajan objektiiviin oli päässyt linssilude, jonka poistaminen paransi kummasti kuvaa.

Tällainen hallitus olisi ehdottomasti SETA:n ja varmasti myös presidentti Tarja Halosen mieleen.

Arajärven raportti

Huvineuvos Pentti Arajärvi on selvittänyt maahantunkeutujien työllistämistä ja laatinut siitä raportin. Arajärvi luovutti raportin maahantunkeutumisministeri Astrid Thorsille. Olikohan raportti RKP:n ja Thorsin tilaustyötä?

Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko valtioneuvosto on maksanut tuosta "raportista", jolla on lähinnä serlan virkaa. Onko Arajärvi freelance-konsultti, jota valtio elättää tyhjänpäiväisillä selvityksillä? Eikö Tarja Halonen (enää) anna Arajärvelle taskurahaa?

Arajärven mukaan työllistymisen lisäämiseksi pitäisi lisätä muun muassa oppisopimuskoulutusta. Kuka yrittäjä tai mikä yritys haluaa ottaa maahantunkeutujan oppisopimuskoulutukseen, kun samaan aikaan on yli 200.000 suomalaista työtöntä työnhakijaa? Maahantunkeutujien työhalut kun eivät tunnetusti ole sieltä korkeimmasta päästä. Järkisyyt ja isänmaallisuus puoltavat suomalaisen valintaa. Jos työnantaja haluaa vain ongelmia, hän valitsee maahantunkeutujan, joka on käytännössä kielitaidoton, laiska ja motivoitumaton ja kantaa vielä koraania (tai ainakin rukousnauhaa) mukanaan. Kuka haluaisi itselleen tuollaisen työkaverin?

Maahantunkeutujien viisi yleisintä ammattia ovat rakennustyömies, tarjoilija, siivooja, myyjä ja autonkuljettaja. Tämä koskee kuitenkin luultavasti vain ählämeitä eli lähinnä irakilaisia. Somaleilla sitä vastoin on tuskin mitään ammattia.

Arajärven raportin pointti on se, että maahantunkeutujat tulisi priorisoida suomalaisten edelle, jotta sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan voisi edes hieman onnistua ja maahantunkeutumista kannattavat vihervasemmistolaiset (maanpetturit) voisivat kokea, että heidän tekemänsä työ monikulttuurisen Suomen puolesta ei olisi mennyt aivan hukkaan. Hukkaan se on kuitenkin mennyt: somaleista ei ole tasavertaisiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi.

Sopeuttamistehtävä on kuitenkin mahdoton. Se on sama asia kuin jos yrittäisi opettaa simpanssia puhumaan ruotsia.

Kuvan neekerikin vain nojailee johonkin tolppaan. Valkoinen on Yhdysvalloissa (erotukseksi Suomesta) duunarin kypärän väri, vaikka musta olisikin varmasti sopinut paremmin kuvaan.

Lehtomäen leikkisähköauto

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki haluaa sähkömoottorit laajasti autoihin vuoteen 2020 mennessä. Lehtomäen mielestä sähkömoottorin hyötysuhde on niin paljon polttomoottoria parempi, että sitä pitäisi suosia lainsäädännöllä. Lehtomäki visioi Suomea, jossa bensa-asemat korvaantuisivat akkulataamoilla. "Voisi olla realistista saada akkulataamot maanteiden varsiin vuoteen 2020 mennessä. Tekniset valmiudet ovat olemassa, mutta autokannan uusiminen ottaa aikansa", heittää Lehtomäki.

"Tekniset valmiudet." Mitähän Lehtomäki mahtaa tarkoittaa? Sitäkö, että huoltoasemilla, joita on tosin sitä harvemmassa, mitä syrjäisemmällä seudulla ollaan, on sähköä käytettävissä? Vaiko sitä, että maantien varsille voidaan sinne tänne asentaa pistorasiakotelo auton lataamista varten?

Lehtomäki on nähtävästi lukenut jostakin naistenlehdestä, että sähkömoottorin hyötysuhde on polttomoottoria parempi. Sehän pitääkin paikkansa, mutta polttomoottorissa syntyvää hukkalämpöä tarvitaan Suomessa matkustamon lämmittämiseen jopa yhdeksän kuukauden ajan. Millä lämmittäminen tehdään sähkömoottoriautossa? Kannattaako siihen tuhlata kallisarvoista akkuenergiaa?

Autossa on pelkästään yhtäaikaa palavia polttimoita 300 W:n edestä. Lisää kulutusta tulee ABS-jarruista, apulaitteista, moottorinohjausjärjestelmästä ja muusta elektroniikasta.

Kannattaako Lehtomäen mielestä tuhlata akkuenergiaa ilmastointiin, joka näyttää nykyään olevan vakiona kaikissa pikkuautoissakin, vai jätetäänkö ilmastointi suosiolla pois sähkömoottoriautosta?

Jos Lehtomäki olisi viettänyt enemmän aikaa hyvässä seurassa (eli ei kepulaisten joukossa), hän ymmärtäisi, että yli tuhannen kilon painoisen auton kiihdyttämiseen ja liikuttamiseen sadan kilometrin tuntinopeudella tarvitaan erittäin suuri teho. 50 kW taitaa olla pienin moottoriteho, jota käytetään nykyään pienissä autoissa, jotka nekin painavat 1000 kg.

50 kW:n moottoritehoa varten tarvitaan akusto, joka pystyy syöttämään hetkellisesti ja tarvittaessa jopa jatkuvasti 50 kW:n tehon. 120 voltin jännitetasolla huippuvirta olisi 417 ampeeria. Kunhan Lehtomäen kansanauto (Paulawagen) olisi saatu kiihdytettyä vauhtiin, maantienopeuden ylläpitämiseksi saattaisi riittää puolet moottorin maksimitehosta eli 25 kW (209 ampeeria) edellyttäen, että auto on kevyt ja sillä on pieni vierintä- ja ilmanvastus. Tämän lisäksi tulisi lämmitykseen, valaistukseen ja elektroniikkaan tarvittava sähkövirta. Varovaisestikin arvioiden minimivirta olisi 250 ampeeria 120 voltin jännitetasolla.

Jos autolla haluttaisiin ajaa 100 km yhtäjaksoisesti, vaadittava ampeerituntimäärä olisi 250 Ah (@ 120 V), johon tarvittaisiin 50 kappaletta 12 V:n ja 50 Ah:n lyijyakkuja. Jos haluttu latausväli olisi 200 km, tarvittaisiin 100 akkua jne. 100 akkua painaisi noin 1500 kg, joka jo muodostuisi ongelmaksi. Bensiinimäärä, joka liikuttaa tonnin painoista autoa saman matkan, painaa vain 12 kg.

Tarkastelu edellä on teoreettinen, koska lyijyakkua ei voi purkaa tyhjäksi, vaan osa kapasiteetista jää aina käyttämättä. Muilla akuilla on parempi paino/kapasiteetti-suhde, mutta niiden ongelma on rajoitettu kuormitettavuus (huippuvirta). Nämä akut ovat kalliita ja lyhytikäisiä, kuten jokainen on havainnut matkapuhelinakuista.

Akuston varaaminen vie aikaa, koska akkuun täytyy palauttaa sieltä purettu sähköenergia. Se ei tapahdu aivan samassa ajassa kuin auton tankkaaminen vaan vie jopa puoli vuorokautta. Tankkauspaikalla pitäisi olla valmiina valmiiksi ladattu vaihtoauto, jolla matkaa voisi jatkaa seuraavaan vaihtopaikkaan. Tuolloin auto ei olisikaan oma, vaan jonkun täytyisi pitää vaihtoautotoimintaa yllä. Työ maksaa, ja kalliiden sähköautojen ostaminen vaatisi suunnattoman pääoman. Kuka rahoittaisi tämän? Lehtomäkikö vai Lehtomäen puolue?

Partas-Raikan akkukeksintö olisi saattanut tarjota voimanlähteen sähköautoon, mutta hätäiset sijoittajat pilasivat senkin mahdollisuuden:

http://zulublogi.blogspot.com/2009/01/keksij-rainer-raikka-partanen-myi-perti.html

Lyhyt toimintasäde, riippuvuus sähköstä ja "polttoaineen" paino ovat olleet ja tulevat olemaan sähköauton ylitsepääsemättömiä ongelmia. Lehtomäen uudelleen keksitty "idea" on kuolleena syntynyt. Amen ja hallelujaa! Mitä seuraavaksi?

Televisio ja propaganda

Kuvitelkaamme, että jossakin maassa olisi valtiovalta, joka haluaisi muokata kansalaistensa mielipiteitä ja ajatustapaa eli kansanomaisemmin sanoen haluaisi aivopestä nämä. Mikä olisi helpoin tapa sen tekemiseksi?

Se voitaisiin tietenkin aloittaa jo kouluopetuksessa. Niin toki tehdäänkin, mutta se on kuitenkin liian hidas tapa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Sen vuoksi tarvitaan väline, jolla propagandaa voidaan välittää nopeasti, tehokkaasti, kaikkialle ja kaikille. Se väline on media.

Jokin sanoma- tai ilmaisjakelulehti tavoittaa lähes jokaisen lukutaitoisen kansalaisen. "Tiedonvälityksen" tehokkuus riippuu hyvin paljon lehden omistajan (kustantajan) yhteistyöhalukkuudesta maan hallituksen kanssa. Lehdissä olevat mainokset ovat jo itsessään propagandaa ja ohjaavat kansalaisten kulutuskäyttäytymistä. Miksi sitten jokin toimituksellinen lehtiartikkeli ei voisi ohjailla kansalaisia aivan samalla tavalla?

Lehti on kuitenkin aika passiivinen media, koska se tehoaa vain silloin, kun sitä luetaan. Paljon tehokkaampia ovat sitä vastoin sähköiset mediat, kuten televisio, radio ja internet. Television teho perustuu kuvan ja äänen yhtäaikaiseen olemassaoloon. Radio merkitys on kadonnut television yleistyttyä.

Internet on erittäin tehokas propagandamedia, mutta sen vaikutustapa poikkeaa televisiosta, koska kansalainen voi itse valita, mitä sivuja lukee. Internetin merkitys kasvaa kuitenkin koko ajan. Sillä voidaan jo seurata mm. tv-ohjelmia.

Televisio on kuitenkin tehokkain media, koska sen seurassa vietetään eniten aikaa ja siinä kerrottujen asioiden todenperäisyyttä ei kukaan osaa tai huomaa epäillä. Suomessa katsotaan televisiota keskimäärin kolme tuntia päivässä, mikä on paljon. Yleisradiolla näyttää olevan korostunut rooli propagandan välittämisessä. Päälähde on maan hallitus, mutta muualta maailmasta tuleva informaatio, joka on samankaltaista ja tukee hallituksen linjaa, kelpaa myös Yleisradiolle.

Yleisradion uutislähetys, joka on katsotuimpia ohjelmia (n. 33 % väestöstä), taitaa olla pahinta propagandaa. "Sopivilla" aiheilla ja tavalla, jolla niistä kerrotaan, kansalaisten mieliä voidaan muokata halutulla tavalla. Roskakirjailija Matti Rönkä osaa kertoa niin vakuuttavasti, että viesti menee varmasti perille keskiverto kansalaisen tajuntaan.

Yleisradion uutistoimitus ymmärtää toiston merkityksen. Esimerkki: Uutistenlukija kertoo ensin, että piimän hinta nousee. Sitten ruutuun tulee toimittajan raportti, jossa toimittaja kertoo aluksi saman asian: "piimän hinta nousee." Seuraavaksi toimittaja haastattelee Valion johtajaa, joka kertoo edelleenkin saman asian: "piimän hinta nousee." Normaalissa uutisoinnissa olisi riittänyt pelkästään uutistenlukijan osuus.

Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmien linja on sellainen, että niissä ei ole lainkaan objektiivisuutta, mikä on jyrkässä ristiriidassa tiedonvälityksen riippumattomuuden ja puolueettomuuden kanssa. Linja on propagandistinen eli sillä halutaan tietoisesti muokata kansalaisten mieliä.

Kaupallisten kanavien päätehtävä on yritysten maksamien mainosten välittäminen, mutta on luultavaa, että näidenkin päätoimittajat ja tuottajat ovat saaneet ohjeet, miten maan hallituksen tavoitteista tulee uutisoida.

Eräs 30-luvun mediaguru totesi, että mikä tahansa valhe menee läpi, kunhan sitä vain toistetaan riittävän monta kertaa. Kyse on vain uskomisesta (valheeseen).

Halla-ahon ajojahti

Vihreät naiset -järjestö teki marraskuussa Jussi Halla-ahosta tutkintapyynnön tämän raiskauksia käsittelevän blogitekstin takia. Järjestön mukaan Halla-aho on kirjoituksellaan yllyttänyt raiskauksiin ja vihaan.

"Raiskaukset tulevat joka tapauksessa lisääntymään. Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu."

Pyyntö ei johtanut tutkintaan, mutta sivulla olevat jotkin muut kirjoitukset ovat myöhemmin johtaneet syyteharkintaan.

Täytyy vain ihmetellä, miten tyhmä suomalainen yhteiskunta (poliisi ja oikeuslaitos) oikein on. Suomalaisuutta puolustavat kansalaiset joutuvat syytteeseen kertoessaan maahanmuuttajarikollisten tekemistä rikoksista ja motiiveista, kun taas näiden rikollisten teot ja henkilöllisyydet yritetään sen sijaan salata.

Mikä on tämän toiminnan motiivi? Haluaako Suomi näyttää maailmalle, että se on kansakunta, jota maahanmuuttajat voivat laki turvanaan pitää pilkkanaan?

Monissa maissa tunnetaan kansallista ylpeyttä, johon kuuluu ulkoisen kuvan säilyttäminen puhtaana ja ylväänä, mutta Suomessa toimitaan aivan päinvastoin. Kaksi muuta hyvää esimerkkiä ovat Patria-kaupat Tshekin kanssa ja hiihtäjien doping-jutun kaivelu.

Tuskin missään muussa maassa valtiojohtoinen tv-kanava (MOT-ohjelma) olisi paljastanut valtio-omisteisen Patrian käyttämää "neuvottelutapaa". Eipä niin, mutta Suomelle onkin kunnia-asia osoittaa, että täällä ei hyväksytä lahjontaa eikä mitään muutakaan, joka on muissa maissa aivan arkipäivää.

Mitä tai kenen etua palvelee, että vanhoja doping-käyttöepäilyjä on alettu tutkia uudelleen? Dopingia on varmasti käytetty, niin kuin muissakin huippumaissa, mutta asia tuomisella julkisuuteen Suomi varmistaa vain sen, että suomalaishiihtäjät tullaan muistamaan vielä pitkään dopingista ja hyvin menestyviä suomalaisia tullaan aina epäilemään epärehellisistä keinoista.

Kuvan neekeri (Zolo Agona Azania) tuomittiin kuolemantuomioon poliisin taposta Indianassa, Yhdysvalloissa vuonna 1982, mutta tuomion täytäntöönpanoa lykättiin "huonojen" puolustuslakimiesten vuoksi. Toinen tuomio vuonna 1996 hylättiin tietokonevian vuoksi. Vuonna 2004 pidetyssä kolmannessa käsittelyssä kuolemantuomio muutettiin vankeusrangaistukseksi, koska monet pankkiryöstön todistajat olivat ehtineet kuolla. Zolo istuu tällä hetkellä Indianan vankilassa muiden kaltaistensa joukossa.

Kun mikään ei riitä somaleille

Maassa on tällä hetkellä 3500 uutta suomalaisten veronmaksajien elätettäviksi haluavaa, mutta vastaanottokeskuksissa on paikkoja vain 2500, minkä vuoksi osa tulijoista on täytynyt sijoittaa yksityisiin majoitusliikkeisiin. Osa Helsinkiin aluksi sijoitetuista on nyt sijoitettu Salossa sijaitsevaan Family Dream -motelliin. Näin kertoi hallituksen äänitorvi Yleisradion uutiset.

Kaiken pitäisi nyt olla hyvin: somalit ovat päässeet "vainoa" pakoon suomalaisten tarjoamaan täysihoitoon. Veronmaksajat maksavat majoituksen, ravinnon, terveydenhoidon ja toimeentulotukea rahana, joka on peruspäivärahan suuruinen. (Suomalaisen peruspäivärahalla olevan työttömän täytyy tulla toimeen pelkällä päivärahalla, kun nämä saavat sen lisäksi edellä mainitut luontaisedut.)

Abdi Mohamed Abdia haastateltiin uutislähetyksessä. Somali, jonka olemuksessa ei ollut minkäänlaista nöyryyttä vaan vain ylimielisyyttä, valitti tilanpuutetta Helsingissä ja siitä johtuvaa siirtoa Saloon.

"Turvapaikan" hakijoita, joiden pitäisi olla puolustamassa omaa maataan, sen sijaan että tulivat tänne.

"Alaikäisiä" poikia eli ankkurilapset.

Abdulgarid Hassan valittaa, että täysihoitola sijaitsee 20 km:n päässä kaupungeista ja ostospaikoista eikä säännöllisiä kulkuyhteyksiä ole. Mitähän somali Hassan on oikein vailla? Jäikö koraani lähtökiireessä Somaliaan?

Abdi viitsii vielä valittaa, että huoneissa ei ole omaa televisiota tai muuta viihdettä eikä ole paikkoja minne mennä.

Tämä on kerta kaikkiaan uskomatonta. Mitä enemmän somaleille annetaan, sitä röyhkeämmiksi ja hävyttömämmiksi nuo tulevat.

Hehän ovat kuin kaksi marjaa (2)

Sarah Jessica Parker
amerikkalainen näyttelijä


Hevonen
(Equus caballus)

EU-ehdokkaat

Ehdokkaiden valinta puolueissa ensi kesän europarlamenttivaaleihin on alkanut. Suomella on enää 13 paikkaa täytettävänä. Suurin osa nykyisistä edustajista on ilmoittanut halustaan jatkaa työssä, jossa on korkea palkka ja hyvät luontaisedut mutta ei juuri lainkaan vastuuta.

Rattijuoppo Sirpa Pietikäinen nousi viime talvena Caitsu Stubbin tilalle, kun tämä korvasi häpeällisesti erotetun ulkoministeri Ilkka "Ike" Kanervan. Pietikäinen omaa samanlaisia klovnintaitoja kuin Kanervakin ja jäi kansan muistiin selittäessään jälkeen päin nykäsmäisesti rattijuopotteluaan: "Selvin päin en olisi humalassa auton rattiin lähtenyt."

Kanerva, joka on täysi nolla, luulee omasta mielestään olevansa hauska ja viihdyttävänsä mediaa ja kansaa pantatessaan omaa ehdokkuuttaan. Kanerva taitaakin pitää keskiverto kansalaista vielä itseäänkin tyhmempänä. Tullessaan valituksi EU-parlamenttiin Kanervaa ei tosin enää tarvitsisi katsella kotimaanpolitiikassa, ja Brysselissä Kanerva olisi sopivasti pimennossa, mutta toisaalta Kanerva ei ole tehnyt mitään ansaitakseen EU-edustajan korkeapalkaista virkaa. Miehen tavat tuntien olisi pelättävissä, että Kanerva käyttäytyisi ja eläisi vapaamielisessä Belgiassa kuin sika vatukossa.

Suomen ja EU:n politiikan kannalta on aivan samantekevää, ketkä 13 edustajaa valitaan Suomesta. Puolueella ja muilla yhteiskunnallisilla näkemyksillä ei ole mitään merkitystä kaikkien 751 edustajan joukossa, ja sen vuoksi edustajat voitaisiin aivan yhtä hyvin valita arpomalla täysi-ikäisten valkoisten kansalaisten keskuudesta väestörekisterikeskuksen tietokannasta. Vaikka Suomesta ei valittaisi ainoatakaan edustajaa, silläkään ei olisi käytännössä mitään vaikutusta Suomeen tai muuhun EU-valtioihin, koska Suomi on aina ollut EU:n mallioppilas, joka on aina hyväksynyt komission ehdotukset, vaikka se onkin lähes aina ollut maan etua vastaan. EU:n etu on aina mennyt oman kansan ja kansakunnan edun edelle.

Kumarra ja nöyristele herraasi, näin opettivat Ruotsin kuningaskunta ja Venäjän keisarikunta alamaistaan Suomea.

141-artikla

Suomen EU-liittymissopimuksen, joka neuvoteltiin Esko Ahon hallituksen johdolla vuonna 1994, toteutumisen ehtona oli pysyvä maataloustuki ns. AB-alueelle, joka sijaitsee Pori-Imatra-linjan eteläpuolella. Suomea kuitenkin höynäytettiin jälleen kerran isojen poikien joukossa, ja sen seurauksena kävi jälkeen päin ilmi, että tuki olikin tosi asiassa tarkoitettu vain määräaikaiseksi ja portaittain alenevaksi.

Tuen määrä oli 133 miljoonaa euroa vuonna 2003, 94 miljoonaa viime vuonna ja enää vain 68 miljoonaa vuonna 2013. Jos tuki alenee jatkossakin samaa vauhtia, 2020-luvulla se poistuu kokonaan. Tuolloin Suomi ei enää saa maksaa tukea AB-alueen maataloustuottajille. Tuki säilyy kuitenkin C-alueella, joka alkaa mainitun linjan pohjoispuolelta ja jatkuu pohjoisimpaan Lappiin asti.

Kuntaliitoksessa 2007 syntynyt uusi Jämsä kuuluu molempiin alueisiin, eli C-alueen jämsäläinen maatalousyrittäjä saa pysyvää tukea, mutta B-alueen jämsäläinen saa aluksi alenevaa tukea, kunnes se lopulta poistuu kokonaan. Tilanne on muodostunut varsin erikoiseksi.

AB-alueen tuen väheneminen tarkoittaa sitä, että maataloustuotannon harjoittaminen alueella muuttuu kannattamattomaksi, mikä tulee johtamaan tilojen lakkauttamisiin. Tuotannon väheneminen johtaa puolestaan ruuantuotannon omavaraisuuden menettämiseen. Tämän jälkeen lihatuotanto Suomessa ei ole riittävä kotimaan tarpeeseen, vaan sitä täytyy paikata tuonnilla muista EU-maista, mikä onkin nähtävästi ollut EU-komission alkuperäinen tavoite.

Tuki säilyy ja tuotanto on kuitenkin edelleenkin kannattavaa C-alueella, mutta koska sen tuotanto ei ole riittävä kysyntään nähden, lihan hinta tulee nousemaan kasvavan kysynnän vuoksi. Tuonti tosin rajoittaa hinnan nousua, mutta uhkana on se, että myös tuontilihan hinta nousee eli ulkomaalainen tuottaja saa paremman hinnan sen vuoksi, että Suomessa ei ole kannattavaa harjoittaa omaa tuotantoa. Tämän kaiken maksaa suomalainen kuluttaja.

Suomi on pian kuin jokin kehitysmaa, jonka asukkaat odottavat muualta maailmasta tulevia elintarviketoimituksia. Tavallisten kehitysmaiden kohdalla omavaraisuuden puuttumisen syy on laiskuus, saamattomuus ja valtiovallan korruptio (eli kaikki ne syyt, minkä vuoksi tyypillinen neekerivaltio jää kaikessa jälkeen OECD-valtioista), mutta Suomessa syy näyttää olleen EU-neuvottelijoiden kehnoissa neuvottelutaidoissa ja sinisilmäisyydessä ja EU-komission tahdossa tehdä jäsenmaa taloudellisesti riippuvaiseksi EU:sta.

CSI: Helsinki

MTV3 on esittänyt CSI, CSI: Miami ja CSI: New York -sarjoja, joissa rikoksen selvittäminen perustuu kehittyneeseen rikospaikan tekniseen tutkintaan.

Globaalisation seurauksia lienee sekin, että monet amerikkalaiset tv-sarjat ovat poikineet vastaavia muissa maissa paikallisiin oloihin ja tapoihin sovitettuja tv-sarjoja, joista yhtenä esimerkkinä on Suomen Pelkokerroin. Suomen televisiosta puuttuukin jo kaiken olemassa olevan roskan lisäksi enää Suomen CSI tai CSI: Helsinki.

CSI: Helsinki -sarjassa suomalainen poliisi voisi esitellä rikoksen selvittelytaitojaan ja työskentelytapojaan, ja jos sarja olisi riittävän vakuuttava, se voisi jopa toimia pelotteena rikollisille ja myös ennaltaehkäistä rikosten syntymistä. Olisikohan jollakin suomalaisella tuotantoyhtiöllä rohkeutta tarttua haasteeseen?

Vai kävisikö tässä sittenkin niin, että todenmukaisesti tehty sarja osoittaisikin Suomen poliisin kyvyttömyyden selvittää yksinkertaisiakin rikoksia? Tuotantokauden huippu olisi varmastikin 2-osainen jakso, jossa poliisi avaa uudelleen tutkittavaksi Bodominjärven tapauksen, jossa syyttäjä halusi saada eläkkeellä olevan linja-autonkuljettaja Nils "Nilsu" Gustafssonin tuomittavaksi yli 40 vuoden takaisista kolmesta murhasta. Kuukausien poliisitutkinnasta ja kahden kuukauden oikeuskäsittelystä, joka antoi vapauttavan tuomion, koitui veronmaksajille monen miljoonan euron kustannukset.

Sarja voisi jopa menestyä ulkomailla, jossa se sisältönsä vuoksi luokiteltaisiin sketsi- tai komediasarjaksi. Ainakin se sopisi täydentämään jo olemassa olevaa, ei niin mairittelevaa Suomi-kuvaa ulkomailla.

WinCapita

WinCapitan poliisitutkinta on meneillään, ja oikeuskäsittelyineen siihen tulee menemään vielä yli vuosi aikaa. Kuten eräs poliisi totesi, muut (jopa paljon tärkeämmät ja vakavammat) talousrikostutkimukset, joissa yhteiskunnalla on saatavia (veroja) hyllytetään siksi aikaa, kunnes WinCapitan tutkinta saadaan valmiiksi. Asianosaisten suuren määrän vuoksi asian käsittely vie valtavasti poliisin (niukkoja) resursseja.

Lopputulos lieneekin selvä ennen oikeuskäsittelyn alkamista: päätekijä on syyllistynyt tiettyihin rikoksiin, joista tuomitaan tavallisesti vankeusrangaistukseen. Yksinkertaisinta olisi kuitenkin tuomita päätekijä välittömästi olemassa olevan näytön perusteella puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen, jolloin säästyisi valtavasti veronmaksajien rahaa ja poliisi- ja oikeusviranomaisten aikaa. Muiden tekijöiden (avustajien) tuomiot määrättäisiin vastaavasti suhteessa rikosten vakavuuteen.

Toinen, maalaisjärkeen paljon paremmin sopiva menettelytapa olisi tuomita WinCapitan "huijatut" asiakkaat sakkorangaistukseen tyhmyydestä siten, että sakon suuruus olisi suhteessa sijoituksen määrään. Sijoitusklubiin osallistuneet ovat olleet todella tyhmiä kansalaisia, koska kyllä jo lapsenkin pitäisi ymmärtää, että valuuttakurssien keskinäisiä muutoksia ei pysty ennustamaan millään tietokoneohjelmalla, ja jos jokin ennuste olisikin sattunut osumaan oikeaan, sijoituksella siihen tuskin olisi voinut saada 400 prosentin vuosituottoa. Joku suurtyperys oli sijoittanut jopa yli 100.000 euroa mielessään kääräistä vaivattomasti 400.000 euron voitto.

Päätekijälle pitäisi rangaistuksen sijaan myöntää jokin innovaatiopalkinto tuottoisasta liikeideasta, joka toimii tosin vain kerran. Hallitus voisi myös harkita päätekijän palkkaamista lama-ajan talouspoliittiseksi neuvonantajaksi, koska tällä kansalaisella on selvästikin kyky tehdä rahaa "tyhjästä". Lisäksi WinCapita pitäisi käynnistää uudelleen Nigeriassa, jonka neekerit ovat vuosien aikana huijanneet (tyhmiltä) suomalaisilta suuria summia rahaa ns. nigerialaiskirjeillä, ja palauttaa huijatut rahat korkoineen takaisin Suomeen.

Hamasko voittaja?

Hamasin johtaja Ismail Hanija julisti suureellisesti Hamasin olevan Gazan sodan voittaja. Sodan tuloksen täydellinen väärin ymmärtäminen kuvaa hyvin ympärileikattujen ählämien naiiviutta ja tyhmyyttä.

Hamasin "urheat" taistelijat ovat käyneet "sotaansa" naisten hameenhelmojen suojasta ja käyttäneet lapsia suojakilpinään. Hamas onkin tosiasiassa käynyt sotaa, jossa Israel on ollut vain sodankäyntiväline, omaa siviiliväestöään vastaan.

Tältäkö näyttää "voittajan" kotiseutu?

Tässä on Gazan ählämeille vähän opetusta.

Maailmalle välittyy näyteltyjä uutiskuvia, joissa jokin ählämiakka esittää ennalta sovittua rooliaan.

Gazan kuolleiden määrä on noin 1300, joka on vain 0,087 prosenttia 1,5-miljoonaisesta väestöstä. Gazan ennätysmäinen syntyvyys (eli käytännössä väestönkasvu vuodessa) on 3,42 prosenttia, joten tilanne palautuu ennalleen 0,3 kuukaudessa eli yhdeksässä päivässä. Em. laskutapa ei ole tarkasti ottaen oikea, koska se ei huomioi normaalisti kuolleita, mutta sitä voidaan käyttää tässä tapauksessa, koska Gazan ikärakenne on kehitysmaille tyypillinen, eli alle 15-vuotiaita on lähes puolet väestöstä ja normaalisti kuolleiden osuus on vain promillen osia mainitusta 3,42 prosentista.

Gaza on hyvä (tai tietenkin huono) esimerkki siitä, mihin hallitsematon väestönkasvu johtaa. Alueesta tulee mieleen kaniinitarha.

Suomi ja sensuuri

Suomessa harjoitettiin sota-aikana rintamapostiin ja lehdistöön kohdistuvaa sensuuria, minkä tarkoitus oli pitää yllä maanpuolustustahtoa ja välttää yleisen tappiomielialan syntymistä siviiliväestössä. Se oli tuolloin oikeutettua, koska sillä oli hyvä peruste.

Sodan päätyttyä lehdistösensuuri kohde muuttui, ja lisäksi alettiin harjoittaa elokuva- ja radiosensuuria. Sensuuri, joka jatkui yli 50 vuotta aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti, koski kaikkea uutisointia Neuvostoliitosta. Lehtien päätoimittajilla oli tarkat määräykset, mitä NL:sta sai kertoa ja mitä ei. Yksinkertaistetusti sanoen mitään negatiivista ei saanut uutisoida. Jälkeen päin ajatellen tuotakin sensuuria voidaan pitää osittain oikeutettuna, koska kyseessä oli YYA-sopimus ja tärkeä kauppakumppani.

90-luvulla käynnistyneen uuden kansainvaelluksen myötä Suomi on vapaaehtoisesti ottanut vastaan "pakolaisia", joiden ainoa motiivi päästä Suomeen on ollut parempi suomalaisten veronmaksajien tarjoama elintaso ja halu käyttää hyväksi valtiota, joiden kansalaisten ihonväri muistuttaa entisistä siirtomaaisännistä.

Näitä maahan saapuneita loisia on kohdeltu selvästikin paremmin kuin suomalaisia syrjäytyneitä ja köyhiä. Siksi onkin ymmärrettävää, että kansan enemmistön mielipide on tällaista maahanmuuttoa vastaan.

Suomessa on hiljattain tullut voimaan pakolaiskeskustelusensuuri, jota ei ole missään erityisesti määritetty ja joka voimistuu jatkuvasti. Sensuurin tarkoitus näyttää olevan se, että jos kaikenlainen julkinen keskustelu ja uutisointi pakolaisongelmista voidaan vaientaa, mitään ongelmia ei sitten olekaan. Sensuuri näyttää koskevan lehtien toimituksellisia uutisia, lehtien mielipidekeskustelua ja internetin keskusteluryhmiä. Hallituksen ohjauksessa olevan Yleisradion uutistoimitus on aivan oma lukunsa.

Useimpien lehtien keskusteluryhmissä käytetään ennakkosensuuria, joihin jää jokainen vähänkin kriittisesti pakolaisia arvosteleva kirjoitus. Jokin yksittäinen sanakin, kuten esim. NEEKERI, riittää. Keskusteluryhmistä, joissa ei ole ennakkosensuuria, kirjoitukset poistetaan nopeasti joko ilmiannon perusteella tai henkilöstön toimesta.

Voidaan kysyä: kuuluuko tällainen sensuuri yhteiskuntaan, joka julistaa olevansa mielipiteen- ja sananvapautta tunnustava avoin demokratia? Suomi alkaa pakolaiskeskustelun tukahduttamisyrityksissään muistuttaa Kiinaa, jossa valtio on myös määritellyt tiukat julkisen keskustelun linjat.

Suomen hallitus on väärässä, jos se kuvittelee voivansa vaientaa pakolaiskeskustelun ja pystyvänsä estämään kansalaisia näkemästä pakolaisten synnyttämää todellista ongelmaa. Vaientamisyritykset tulevat vain kääntymään itseään vastaan ja voimistamaan ääriliikkeitä.

Tosi asia on se, että kansan enemmistö ei halua maahan näitä "kulttuurinrikastuttajia" tai mitä nimeä näistä hylkiöistä, joilla ei ole mitään sijaa maailmassa, sitten halutaankin käyttää. Mediassa julkaistaan vain maahanmuuttoon positiivisesti tai neutraalisti suhtautuvien mielipiteitä, jotka eivät kuvaa koko kansan mielipidettä ja jotka ovat siten tilastollisesti vääristeltyjä tuloksia.

Moni suomalainen voi pian todeta: häpeän olla suomalainen!

Yhdysvallat neekeriaikaan

Yhdysvallat siirtyy huomenna neekeriaikaan, kun Barack Obama aloittaa liittovaltion 44. presidenttinä.

Amerikkalaiset äänestäjät tekivät sen, mitä tulevat vielä katumaan: valitsivat neekeri- (tai oikeammin mulatti-) presidentin. Republikaanit eivät kuitenkaan antaneet kansalle varteenotettavaa vaihtoehtoa. John McCain edusti eilispäivää ja muistutti liian paljon imbesilli-Bushin kahdeksan vuoden pituisesta hallintokaudesta, jonka aikana liittovaltio teki monia vääriä päätöksiä, velkaantui ja ajautui lopulta lamaan.

Neekerivaltionpäämiehistä on maailmalta vain huonoja ja vielä huonompia kokemuksia. Jokainen valtio, jota johtaa neekeri tai jokin sen johdannainen, on taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sivistyksellisesti selvästikin heikompi kuin mikä tahansa valkoisen miehen johtama valtio.

Historia tulee kuitenkin toistamaan itseään ja mulatti-Obama tulee erittäin todennäköisesti kokemaan John F. Kennedyn kohtalon. Terrorismin vastaisen sodan yms. villitysten vuoksi turvatoimet ovat kuitenkin äärimmäisen tiukat, joten perinteisen salamurhan toteuttaminen ampumalla tulee olemaan erittäin vaikeaa.

Obaman "poistaminen" tullaan tekemään sisältä päin, ja siinä riittää, että tekijä soluttautuu presidentin sisäpiiriin. Salaliitossa tulee olemaan useita henkilöitä, ja sen vuoksi kiinni jäämisen riski on pieni ja taustavoimien selvittäminen vaikeaa. Lähtölaskenta käynnistyy huomenna.

Somaliliitto

Suomen Somaliliiton visio: "Liitto edistää yhteistyössä muiden yhteiskunnan sektoreiden kanssa Suomessa asuvien somaleiden asiaa ja toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana Suomen somaliyhteisöä koskevassa päätöksenteossa. Se edistää somalitaustaisten mahdollisuuksia kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi oikeuksineen ja velvollisuuksineen. [- - -] Lisäksi visiona on olla yhteinen edunvalvoja ja asiantuntijaresurssi sekä kulttuurinen ja taloudellinen sillanrakentaja Somalian ja Suomen välillä. [- - -] Kunnallispolitiikassa on ollut mukana somalitaustaisia jo vuosien ajan ja viime eduskuntavaaleissa ensimmäinen somalitaustaisen kansanedustajan läpimeno lähes onnistui. [- - -] Kenties suurin haaste kotoutumisessa on nuorten moni-kulttuurisen identiteetin vahvistaminen mm. tukemalla somalin kielen ja somalikulttuurin asemaa." [www.somaliliitto.fi/suomi/yhdistys.htm]

Somaleilla näyttää olevan varsin itsekäs ja utopistinen visio, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta toinen Somalia, joka on kaikista maailman valtioista kenties kaikkein vastenmielisin.

Liitto haluaisi siis edistää somalien asemaa, mikä tapahtuisi tietenkin suomalaisen valtaväestön kustannuksella. Tästähän on jo kokemuksia: ruotsinkielisten aseman edistäminen on aina tapahtunut suomenkielisten kustannuksella. Somalit haluavat erikoisoikeuksia, mutta velvollisuuksista puhuminen vaikuttaa lähinnä vitsiltä. Suomessa rötöstellyt, tuomittu ja valitusten jälkeen karkoitetuksi määrätty somali ei ainakaan ollut tietoinen Somaliliiton velvollisuuksista, koska halusi "uuden mahdollisuuden" ja karkotuksen perumisen.

Liitto haluaisi rakentaa taloudellisen ja kulttuurisen sillan Suomen ja Somalian välille. Tämä on pahempi vaatimus kuin miltä se heti ensilukemalta vaikuttaa. Taloudellinen silta on jo rakennettu: suomalaiset veronmaksajat elättävät ja saavat sietää maahan jo tulleita ja jatkuvasti lisää tulevia somaleita. Kulttuurinen silta tarkoittaa puolestaan sitä, että somalikulttuurin, johon kuuluvat kuvottava islam, länsimaisten arvojen ja etiikan ja kristinuskon halveksunta, moraalittomuus, lain epäkunnioitus ja rikollisen elämäntavan suosiminen, aseman halutaan vahvistuvan Suomessa.

Somaliliiton pyrkimys on päästä vaikuttamaan valtakunnanpolitiikkaan, jolloin se saisi enemmän valtaa voidakseen vahvistaa Suomessa olevien somalien asemaa. Mitä enemmän Suomessa on somaleita, sitä nopeammin se tulee onnistumaan tavoitteessaan.

Suurin haaste (kuten liittokin toteaa) on somalian kielen ja somalikulttuurin aseman tukeminen. Se tarkoittaa yksinkertaisesti vähemmistökielen asemaa somalian kielelle ja islamin aseman vahvistumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kaikki edellä kuvatut vaatimukset yksin tai yhdessä ja niiden osittainenkin toteutuminen tulee johtamaan suomalaisen kulttuurin heikentymiseen ja lopulta rappeutumiseen.

On aika ironista, että Suomen Somaliliiton, joka nakertaa suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita, toimintaa tuetaan joko suoraan valtion budjetista, veikkausvoittovaroin tai raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Mitä on rasismi?

Mitä todella tarkoittaa tuo sana, josta on tullut maahanmuuttoa puolustavien lyömäase? Maahanmuuttajaneekerit ovat ainakin ottaneet sanan omakseen. Olisiko niin, että sana, sen merkitys ja se, miten sitä tulee käyttää, opetetaan ensimmäiseksi vastaanottokeskuksessa?

Kaikki neekerien tekemien rikosten arvostelu halutaan vaientaa syyttämällä arvostelijoita rasisteiksi ja arvostelua rasismiksi. Syyttämisellä halutaan ikään kuin pyyhkiä pois neekerin tekemä rikos, niin että sitä ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

Nykysuomen sanakirja (14. painos/1996) ei tunne sanaa 'rasismi'. Vaikuttaa siltä kuin koko käsite olisi vaivihkaa ja väen väkisin ujutettu suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin.

Wikipedia kertoo: "Rasismilla eli rotusyrjinnällä tai rotusorrolla tarkoitetaan ideologiaa tai toimintaa, jossa ihmisten ulkonäön, fyysisten piirteiden tai väitetyn rotuluonteen erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää. Rasismia voivat olla myös toimintatavat ja sellaiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka johtavat näihin seikkoihin perustuvaan eriarvoisuuteen."

"Perusteltua eriarvoista kohtelua" voidaan harjoittaa ainoastaan kollektiivisesti ja sellaiselta taholta, joka on ylempänä ja määräysvallassa muihin nähden. Yksityinen kansalainen ei voi siten kohdella neekeriä 'eriarvoisesti' ja syyllistyä 'rasismiin'. Neekerin kutsuminen 'neekeriksi' ei myöskään ole rasismia.

Wikipedia kertoo lisäksi: "Esimerkiksi Malesiassa malaijit, joilla on poliittinen valta, ovat säätäneet itseään suosivia kiintiöitä. Niiden seurauksena malaijit ovat yliedustettuina virkamiehistössä, valtion yliopiston opiskelijoissa ja valtion apurahojen saajina." Tämähän kuulostaa tutulta!

Jos 'Malesia' korvataan 'Suomella' ja 'malaijit' 'ruotsinkielisillä', saadaan: "Esimerkiksi Suomessa ruotsinkieliset, joilla on poliittinen valta, ovat säätäneet itseään suosivia kiintiöitä. Niiden seurauksena ruotsinkieliset ovat yliedustettuina virkamiehistössä, valtion yliopiston opiskelijoissa ja valtion apurahojen saajina." RKP ei ole ainoa poliittinen valta Suomessa, mutta se on ainoa puolue, joka on sen ja muiden puolueiden vaalimenestyksestä riippumatta aina vallassa eli hallituksessa.

Näin ollen kulttuuriministeri Stefan "Stefa" Wallin, joka ylläpitää RKP:n valtaa Suomessa ja tukee RKP:n kannattamia arvoja, on RASISTI. Sama pätee myös Astrid "Asta" Thorsiin, joka maahanmuuttoinnokkuudessaan yrittääkin esiintyä ei-rasistina eli antirasistina vaikka tosiasiassa onkin rasisti.

Jos kierosilmäistä ja vääräsääristä saamelaista nimitetään 'lappalaiseksi', sen pitäisi sitten myös olla 'rasismia'. Miksi vähemmistövaltuutettu ei ole puuttunut tähän? Saamelaiset kun ovat rodullisesti lähempänä eskimoita ja intiaaneja kuin eurooppalaisia.

Nykyisin puhutaan myös mm. ikä- ja sukupuolirasismista. Sanan käsite on laajennettu merkitsemään kaikenlaista syrjintää. Kun kerran näin on, silloin alkuperäinen sana 'rasismi' pitäisi muuttaa muotoon 'neekerirasismi', jotta ymmärrettäisiin yksikäsitteisesti, mistä puhutaan.

Puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä ja antakaamme neekerin olla edelleenkin neekeri.

Pelastakaa Nokia!

Pörssissä huhuttiin eilen, että Nokian ensi viikolla julkistettava 4. kvartaalin tulos romahtaisi vuoden takaisestaan ja liikevoitto saattaisi katastrofaalisesti jopa puolittua. Tuloskehityksen odotetaan jatkuvan samanlaisena myös tänä vuonna. Tulospudotus tulee lisäksi laskemaan osakekurssia huomattavasti. Miten tämä voi olla mahdollista? Ja missä on syy myynnin laskuun?

Syy on tietenkin teissä kuluttajissa, jotka olette entistä laiskemmin vaihtaneet vielä hyväkuntoisen ja hyvin toimivan Nokia-puhelimenne uuteen Nokia-puhelimeen. Eivätkö Nokia-uutuudet enää kiinnosta teitä vai missä oikein on vika? Vai eikö Nokia-propaganda vain enää tehoa entiseen tapaansa?

Nyt vaaditaan me-henkeä, joukkoliikettä ja epäitsekästä uhrautumista yhteisen asian hyväksi. Jotta Nokia saadaan pelastettua, jokaisen kansalaisen on nyt marssittava puhelinkauppaan ja ostettava uusi Nokia-puhelin – ja mieluummin mahdollisimman kallis malli.

Tässä ovat myös toimitusjohtaja Olli-Pekka "OP" Kallasvuon ja hallituksen puheenjohtaja Jorma "Jorkka" Ollilan katu-uskottavuudet kovalla koetuksella. OP:lla on käytettävissä olevia optio-oikeuksia 340.000 kappaletta ja ei-käytettävissä olevia 460.000 kappaletta (jotka tulevat myöhemmin asteittain käytettäviksi). Jorkalla on vastaavasti käytettävissä olevia optioita 1.275.000 kappaletta ja ei-käytettävissä olevia 525.000 kappaletta.

OP:lla on seitsemän eri alalajin optioita, joiden toteutushinnat vaihtelevat välillä 11,79–18,39 €. Jorkalla on vastaavasti viiden eri alalajin optioita, joiden toteutushinnat vaihtelevat välillä 11,79–18,02 €. Nokia eilinen päätöskurssi oli 10,38 €, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että OP:n ja Jorkan optiot ovat tällä hetkellä täysin arvottomia.

Hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat omistavat 89 prosenttia Nokian osakkeista, mikä tarkoittaa sitä, että omistus on jossakin muussa maassa kuin Suomessa. Merkittävä osa Nokian osakkeista on amerikkalaisten eläkevakuutusyhtiöiden omistuksessa.

Suomalaisten joukkoliike Nokian tukemiseksi tuskin vaikuttaa lainkaan Suomen kansantalouteen, mutta se voi osaltaan ja välillisesti vaikuttaa osakekurssiin ja sitä kautta Kallasvuon ja Ollilan optioiden arvoon ja pankkitilin saldoon. Se voi myös parantaa amerikkalaisten eläkeyhtiöiden kannattavuutta. Kyllä Floridassa eläkepäiviään viettävä amerikkalainen on eläkkeensä ansainnut – vai mitä?

Pelastakaa sotamies Ryan...ei vaan Kallasvuo ja Ollila!