Mistä on oikein kysymys? Haluavatko elokuvien levitysoikeuksien omistajat todellakin sitä, että kuluttajat saisivat katsoa Indiana Jonesia tai muita "huippuelokuvia" (lue: skeidaa) paremmalla resoluutiolla? Tuskinpa vain on niin. Elokuvateollisuus pystyy tällä tavalla myymään kaikki uudet ja ennen pitkää myös vanhemmat elokuvat uudelleen hyväuskoisille kuluttajille. Houkuttimena siinä on uusi teräväpiirtoformaatti, jolla luvataan entistä parempi kuva. Ja mikä parasta, blu-ray-elokuvasta voidaan periä korkeampi hinta (noin 30 €), vaikka sen valmistaminen maksaa yhtä vähän kuin dvd-levyn (valmistus- ja logistiikkakulut ovat muutama sentti per levy).
Blu-ray-toistoon tarvitaan uusi dvd-toistinta paljon kalliimpi laite, jonka valmistuskustannukset ovat likimain samat kuin dvd-toistimen, joten siirtyminen uuteen formaattiin sopii hyvin myös laitevalmistajille. Näin kuluttajat saadaan ostamaan uusi laite, joka toistaa tietenkin myös vanhempia dvd-levyjä.
Kuluttajien on kuitenkin turha kuvitella, että blu-ray tulisi jäämään viimeiseksi formaatiksi. Kymmenen vuotta eteenpäin ja elokuvateollisuus myy jälleen uudelleen samat elokuvat, joita vanhemmat kuluttajat olivat ehtineet ostaneet jo vhs-kasetteina. Siinä samalla tulee jälleen tarve ostaa uudet toistoon tarvittavat laitteet.
Tämä on elokuvateollisuuden ainoa keino saada lypsetyksi helposti johdateltavia kuluttajia. Uudella formaatilla voidaan aluksi muutaman vuoden ajan myydä elokuvia korkeampaan hintaan ja pidemmällä ajalla myydä kaikki samat elokuvat uudelleen. Totuus on kuitenkin se, että huono elokuva on aina huono, eikä sitä hyväkään kuvanlaatu pysty pelastamaan. Ja kääntäen: hyvä elokuva on aina hyvä kuvanlaadusta riippumatta.
Kun dvd tuli markkinoille, elokuvien hinta lähes kaksinkertaistui, vaikka dvd:n valmistuskustannukset ovat vain murto-osa vhs-kasettien vastaavista. Dvd:n erottelukyky on tosin parempi kuin vhs-järjestelmässä, mutta suurimmat syyt siirtymiseen vhs:stä dvd:hen olivat merkittävästi pienemmät valmistus- ja logistiikkakustannukset ja mahdollisuus myydä vanhat elokuvat ”uudelleen” kalliimpaan hintaan.
Teräväpiirto-tv tulee Suomeen sitten kun tulee mutta ei kuitenkaan kovin pian, koska Viestintävirasto sai juuri pakkomyytyä kuluttajille tavalliset digiboksit. Mutta onko sillä loppujen lopuksi mitään merkitystä? Muuttuvatko Yleisradion "asiaohjelmat" yhtään aikaisempaa paremmaksi, tai muuttuuko uutisten propaganda entistä tehokkaammaksi, jos "dekkarikirjailija" Matti Röngän naamavärkki piirtyy aikaisempaa terävämmin kuvaruudulle? Teräväpiirto-tv:n hankkinut voi toki aina perustella tarpeetonta hankintaansa itselleen sen yhteensopivuudella blu-ray-järjestelmään.
Jos joku haluaa maksaa elokuvasta ”ylihintaa”, sehän on vain maksajan oma (raha-)asia. Hienolta kuulostavilla termeillä kuten Special Edition, Collector's Edition tai Director's Cut elokuvasta pyritään tekemään houkuttevampi, ja usein pakauksessa on mukana useampi levy, vaikka itse elokuva sopii yhdelle levylle.
Blu-ray-levyssä ei käytetä hyväksi sen erittäin suurta kapasiteettia, joka on jopa noin kymmenkertainen dvd-levyyn nähden, vaan sitä vain tuhlataan ”parempaan” kuvaan. Samalla tavalla hdtv-lähetykset tulevat tuhlaamaan tv-kanavia, joita on vain rajallinen määrä. Blu-ray-levyyn voitaisiin siis tallentaa kymmenen dvd:n sisältö, mutta eihän elokuvateollisuudella tai tv-sarjoja valmistavilla yhtiöillä ole sellaista intressiä. Eniten ohjelmaa sisältävä dvd, jonka olen nähnyt, on Yleisradion tuottama mainio Manne-tv, jonka kaikki 13 jaksoa (a 25 minuuttia) on tungettu yhdelle levylle, mutta se näkyy jo kuvan laadussa, joka on tosin hyvää vhs-laatua. Se ei kuitenkaan lainkaan huononna sarjaa.
Nyt on kulunut lähes kolme vuotta ennustuksestasi, ja suurin osa elokuvia on edelleen myytävänä ja vuokrattavana perinteisellä DVD:llä. Ei häviä DVD ihan äkkiä, kuten ei ole musiikkipuolella vinyylikään mihinkään hävinnyt, vaikka sen piti hävitä jo 25 vuotta sitten. Moni bändi julkaisee levyjään yhä myös vinyylipainoksena, ja uusia vinyylilevysoittimia on myynnissä joka tavaratalossa.
VastaaPoistaEhkäpä kuluttajat ovat huomanneet, ettei ole mitään järkeä maksaa ylimääräistä ”blu-ray laadusta”, ja sen vuoksi niiden myynti ei ole kasvanut halutulla tavalla. Hintaeroosio tulee pitämään huolen siitä, että sitten kun blu-ray (viimeinkin) yleistyy, niiden hinta tulee laskemaan nykyisten dvd-levyjen tasolle. Samoin alkaa käydä myös blu-ray-soittimille, joiden valmistaminen ei ole käytännössä sen kalliimpaa kuin perinteisten dvd-soittimien.
VastaaPoistaKaikessa on aina kyse vain rahasta: musiikki- ja elokuvateollisuus sekä laitevalmistusteollisuus optimoi tuotetarjontansa sillä tavalla, että myynti (voitto) maksimoituu.
Voi olla, että dvd/blu-ray-formaatteja ei uhkaa mikään, ennen kuin tilalle tulee korvaava formaatti, joka on vielä edullisempi valmistaa ja hoitaa logistisesti (pienempi koko).
Pvc-levyjen myynti on melko marginaalista, vaikkakin niiden etuna cd-levyyn verrattuna on parempi kestävyys. Kukaan ei osaa vielä sanoa, miten kauan cd-levyt kestävät aikaa, mutta se on varmaa, että ikuisia ne eivät ole.