keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Televisio ja propaganda

Kuvitelkaamme, että jossakin maassa olisi valtiovalta, joka haluaisi muokata kansalaistensa mielipiteitä ja ajatustapaa eli kansanomaisemmin sanoen haluaisi aivopestä nämä. Mikä olisi helpoin tapa sen tekemiseksi?

Se voitaisiin tietenkin aloittaa jo kouluopetuksessa. Niin toki tehdäänkin, mutta se on kuitenkin liian hidas tapa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Sen vuoksi tarvitaan väline, jolla propagandaa voidaan välittää nopeasti, tehokkaasti, kaikkialle ja kaikille. Se väline on media.

Jokin sanoma- tai ilmaisjakelulehti tavoittaa lähes jokaisen lukutaitoisen kansalaisen. "Tiedonvälityksen" tehokkuus riippuu hyvin paljon lehden omistajan (kustantajan) yhteistyöhalukkuudesta maan hallituksen kanssa. Lehdissä olevat mainokset ovat jo itsessään propagandaa ja ohjaavat kansalaisten kulutuskäyttäytymistä. Miksi sitten jokin toimituksellinen lehtiartikkeli ei voisi ohjailla kansalaisia aivan samalla tavalla?

Lehti on kuitenkin aika passiivinen media, koska se tehoaa vain silloin, kun sitä luetaan. Paljon tehokkaampia ovat sitä vastoin sähköiset mediat, kuten televisio, radio ja internet. Television teho perustuu kuvan ja äänen yhtäaikaiseen olemassaoloon. Radio merkitys on kadonnut television yleistyttyä.

Internet on erittäin tehokas propagandamedia, mutta sen vaikutustapa poikkeaa televisiosta, koska kansalainen voi itse valita, mitä sivuja lukee. Internetin merkitys kasvaa kuitenkin koko ajan. Sillä voidaan jo seurata mm. tv-ohjelmia.

Televisio on kuitenkin tehokkain media, koska sen seurassa vietetään eniten aikaa ja siinä kerrottujen asioiden todenperäisyyttä ei kukaan osaa tai huomaa epäillä. Suomessa katsotaan televisiota keskimäärin kolme tuntia päivässä, mikä on paljon. Yleisradiolla näyttää olevan korostunut rooli propagandan välittämisessä. Päälähde on maan hallitus, mutta muualta maailmasta tuleva informaatio, joka on samankaltaista ja tukee hallituksen linjaa, kelpaa myös Yleisradiolle.

Yleisradion uutislähetys, joka on katsotuimpia ohjelmia (n. 33 % väestöstä), taitaa olla pahinta propagandaa. "Sopivilla" aiheilla ja tavalla, jolla niistä kerrotaan, kansalaisten mieliä voidaan muokata halutulla tavalla. Roskakirjailija Matti Rönkä osaa kertoa niin vakuuttavasti, että viesti menee varmasti perille keskiverto kansalaisen tajuntaan.

Yleisradion uutistoimitus ymmärtää toiston merkityksen. Esimerkki: Uutistenlukija kertoo ensin, että piimän hinta nousee. Sitten ruutuun tulee toimittajan raportti, jossa toimittaja kertoo aluksi saman asian: "piimän hinta nousee." Seuraavaksi toimittaja haastattelee Valion johtajaa, joka kertoo edelleenkin saman asian: "piimän hinta nousee." Normaalissa uutisoinnissa olisi riittänyt pelkästään uutistenlukijan osuus.

Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmien linja on sellainen, että niissä ei ole lainkaan objektiivisuutta, mikä on jyrkässä ristiriidassa tiedonvälityksen riippumattomuuden ja puolueettomuuden kanssa. Linja on propagandistinen eli sillä halutaan tietoisesti muokata kansalaisten mieliä.

Kaupallisten kanavien päätehtävä on yritysten maksamien mainosten välittäminen, mutta on luultavaa, että näidenkin päätoimittajat ja tuottajat ovat saaneet ohjeet, miten maan hallituksen tavoitteista tulee uutisoida.

Eräs 30-luvun mediaguru totesi, että mikä tahansa valhe menee läpi, kunhan sitä vain toistetaan riittävän monta kertaa. Kyse on vain uskomisesta (valheeseen).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita selvästi ja kohteliaasti

Site Meter