Fiksuhuuto – kusetusta koko rahan edestä

Fiksuhuudon liikeidea kuuluu ”kuinka kusetetaan tyhmiä kansalaisia” -ryhmään. Jos jonkin tuotteen huutajia on N kansalaista, tyhmiä tuosta joukosta on N–1 kansalaista, jotka eivät saaneet haluamaansa tuotetta kohtuullisen edulliseen hintaan vaan tarjoutuivat vapaaehtoisesti rahoittamaan Fiksuhuutoa ja yhden ”onnekkaan” kansalaisen edullista huutoa.

Yrityksen web-sivulle laitetaan ”myyntiin” jokin ”vetävä” tuote, jota kansalaiset voivat alkaa tavoitella yhden tai kahden minuutin välein tehtävin yhden sentin korotuksin. Yksi huuto maksaa 0,84–1,90 € riippuen siitä, millaista huutopakettia käytetään. Hyvin harva ostaa 385 euron hintaisen 500 huudon paketin, vaan monet tyytynevät pienempään huutopakettiin, jossa yksi huuto maksaa kalleimmillaan 1,90 euroa.

Myynnissä on samanaikaisesti noin 40 tuotetta, ja uusi tuote tulee myyntiin heti, kun jokin tuote on saatu ”myytyä” jollekin kansalaiselle.

Fiksuhuudon houkutus perustuu siihen, että kun joku kansalainen on saanut jonkin tuotteen todella halvalla, monet muutkin kansalaiset alkavat ajatella, että jospa minäkin saisin... Vaikka tuotteen saisi ilmaiseksi, se ei juurikaan vähentäisi Fiksuhuudo kannattavuutta, koska useimpien tuotteiden vähittäismyyntihinta (joka on korkeampi kuin Fiksuhuudon tuotteesta maksama hinta) on korkeintaan noin 10 prosenttia tuotteen keräämästä huutosummasta.

Kuvan Mazda 6 oli myynnissä eilen iltapäivällä ja oli jo kerännyt vähintäänkin 108.816 huutoa, jotka olivat tuoneet Fiksuhuudolle peräti 206.750 euroa kalleimman huutopaketin mukaan laskettuna. Jos laskenta tehtäisiin 50 kappaleen huutopaketin hinnan mukaan (1 €/viesti), rahaa olisi kertynyt Fiksuhuudolle edelleenkin mukavat 108.816 euroa. Auton listahinta on 25.190 euroa, mutta hyvän mainosarvon vuoksi maahantuoja myy auton noin 20.000 eurolla (jos silläkään) Fiksuhuudolle.

Jos huutajia olisi riittävän paljon, Mazdaa voitaisiin teoriassa tavoitella varmasti niinkin kauan kuin sen hinta ei ylittäisi 10.000 euroa, joka on halpa hinta autosta, jolla on kestävän auton maine. Jos autolla ei itsellä olisi käyttöä, siitä saisi käyttämättömänä helposti 20.000 euroa, jolloin muutaman päivän kymppitonnin sijoitukselle saisi loistavan tuoton. 10.000 euron myyntihinta tarkoittaisi kuitenkin miljoonaa huutoa, jollaista määrää voisi olla vaikea ellei peräti mahdoton saavuttaa Suomessa. Jos auton haluavia olisi 100.000, jokaisen pitäisi huutaa keskimäärin kymmenen kertaa, mikä maksaisi 10–20 euroa. Tuosta huutajajoukosta vain yksi saisi auton korkeimmillaan 10.020 euron hinnalla, kun loput 99.999 kusetettavaa maksaisivat keskimäärin 10–20 euroa tyhjästä.

Ei kuitenkaan olisi Fiksuhuudon edun mukaista, jos auto menisi liian halvalla, vaikka loppuhinnalla ei juurikaan olisi merkitystä, koska yritys kerää rahaa ainoastaan niin kauan kuin uusia huutoja tulee. Sen vuoksi ei olisi mikään ihme, vaikka Fiksuhuudon tietojärjestelmä pitäisi ”huutokauppaa” keinotekoisesti yllä, jos uusien huutojen tekeminen jostakin syystä lakkaisi vähäksi aikaa.

Sitten kun ensimmäiset huutajat ovat katsoneet tuhlanneensa tarpeeksi rahaa, joku onnekas voi saada auton vain yhdellä oikea-aikaisella huudolla. Mutta silloin pitää olla ainoa ja viimeinen (hereillä oleva) huutaja. Auton hinta jäänee kuitenkin todennäköisesti muutamaan tuhanteen euroon.

1000 euroa tarkoittaa noin 91.667 minuuttia (55 sekuntia/huuto) tai 1528 tuntia tai 95 vrk (Fiksuhuudon vuorokaudessa on 16 tuntia), joten jos myyntihinta nousisi vielä 2000 euroa nykyisestään eli 3088 euroon, siihen kuluisi vielä reilut kuusi kuukautta, ja Mazdan uusi omistaja pääsisi vasta elokuun lopussa kurvailemaan uudella autollaan. [Aika korjattu]

Edellä mainittu 10.000 euron myyntihinta on tosin hypoteettinen, koska siihen menisi peräti kaksi vuotta ja neljä kuukautta.

Auto on jo nyt tuonut Fiksuhuudolle vähintäänkin noin 90.000 euron katteen. Mitä korkeammaksi hinta nousee, sitä enemmän yritys ansaitsee rahaa täysin tyhjästä. Tätä on perinteisesti kutsuttu kusetukseksi.

Kello käynnistyy uudelleen alusta vasta lähellä minuutin huutoajan päättymistä, mutta se ei kerro, kuinka paljon huutajia on jokaisella kierroksella. Koska on todennäköistä, että yhteen yhden sentin korotukseen osallistuu useita huutajia ”samanaikaisesti”, rahakertymän suuruutta ei voida päätellä suoraan tuotteen huutohinnasta, vaan se on suurempi kuin hinta (euroissa) x 100 x 1 euro (yhden huudon hinta) ja voisi siten olla jopa moninkertainen.

Mitä halutumpi tuote on, sitä enemmän huutajia on jokaisella kierroksella, ja mitä enemmän jokaisella kierroksella on huutajia, sitä pidempään kohde pysyy auki eli huutajia on pitkälle vielä seuraavillekin kierroksille. Vaikka yhdellä kierroksella saattaisikin olla vaikka sata huutajaa, huutojakson lopussa muutama sekunti ennen ajan päättymistä tehdään kuitenkin vain yksi korotus, mikä vain korostaa tämän toiminnan kusetuksenomaista luonnetta.

Maksaminen on tehty erittäin helpoksi. Siihen käy verkkopankki, luottokortti tai PayPal.

Fiksuhuuto tuottaa (kulut vähentämättä) omistajilleen vähintäänkin 40 x 1 €/minuutti tai 2400 €/h tai 57.600 €/vrk tai 21 miljoonaa euroa vuodessa. Kulut tehnevät 15 prosenttia (10 % tuotteisiin ja 5 % mainontaan ja atk-kuluihin). Henkilökuluja tuskin on kovinkaan paljon. Toiminnan pyörittämiseen riittää varmastikin vain kolme henkilöä, jotka ovat todennäköisesti tämän kusetuksen omistajia. Todellisuudessa tuotto on moninkertainen, koska jokaisella kierroksella on todennäköisesti useita, jopa satoja huutajia.

Yrityksen pitäisikin muuttaa nimensä todenmukaisemmaksi: Kusetushuuto.