On vaikea sanoa, mitä ohjeissa tarkalleen sanotaan, koska erikielisten sivujen sisällöt ovat erilaiset, mutta on luultavaa, että niissä ovat vähintäänkin samat tiedot kuin suomenkielisessä pdf-sivussa ”Turvapaikan hakeminen”, jossa kuvataan koko prosessi *), kuinka päästä täysihoitoon Suomeen. Muunkielisillä sivuilla on varmasti myös muuta ”hyödyllistä” tietoa, koska esim. somalinkielisessä versiossa on viisi sivua tekstiä.
Internet-yhteydet toimivat varmasti Somaliassa, Irakissa jne., joten Suomeen haluava somali tai ählämi löytää helposti maahanmuuttoviraston sivuilta kaikki tarvitsemansa tiedot. Olisiko tätä voinut enää tehdä helpommaksi? Ja tarvitseeko sitten enää ihmetellä jatkuvasti kasvavaa maahantunkeutujien määrää?*) PROSESSI:
Ulkomaalainen saapuu Suomeen ja ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus jätetään joko maahan saavuttaessa rajalla tai mahdollisimman pian sen jälkeen poliisilaitoksella. Turvapaikkaa ei voi hakea ottamalla yhteyttä ulkomailta.
Hakemuksen vastaanottava viranomainen (rajavartiolaitos tai poliisi) selvittää hakijan henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin. Tunnistamista varten hakijalta otetaan sormenjäljet ja hänet valokuvataan. Hakija majoitetaan käsittelyajaksi vastaanottokeskukseen, ellei hän hanki omaa asuntoa.
Maahanmuuttoviraston (Migri) Dublin-tulosalue tutkii, onko hakija hakenut turvapaikkaa toisesta Dublin II sopimusta soveltavasta valtiosta (EU-maat, Norja ja Islanti), onko hänen perheenjäsenensä pakolaisena ko. maissa, onko hänellä ko. maiden myöntämää viisumia tai oleskelulupaa tai onko hän tullut Suomeen laittomasti jonkin ko. maan kautta. Tapaus (1) tai (2).
Tapaus (1)
Jos Dublin-sopimuksen ehdot eivät täyty, hakemus tutkitaan Migrissä. Puhuttelussa selvitetään hakijan perusteet kansainvälisen suojelun tarpeelle. Samalla tutkitaan, voiko hakija saada oleskeluluvan myös muulla, esimerkiksi perhesiteen, työn tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Tapaus (1a) tai (1b)
Tapaus (1a)
Myönteinen päätös:
Migri myöntää hakijalle joko turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen tai jollakin muulla perusteella. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Turvapaikan saanut saa pakolaisen matkustusasiakirjan ja siihen lupatarran. Oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella saavalla on oikeus saada muukalaispassi, johon lupa merkitään.
Hakija saa jäädä Suomeen. Jos hänelle myönnettiin turvapaikka tai oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella, hän on oikeutettu kuntapaikkaan. Kun selviää, mikä kunta ottaa hänet vastaan, hän voi muuttaa vastaanottokeskuksesta uuden kotikuntansa tarjoamaan vuokra-asuntoon.
[Tässä vaiheessa maahantunkeutuja on saanut lottovoiton.]
Tapaus (1b)
Kielteinen päätös:
Migri ei myönnä hakijalle turvapaikkaa eikä oleskelulupaa ja tekee päätöksen hakijan käännyttämisestä. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Käännyttämisen täytäntöönpanosta vastaa poliisi.
Hakija voi hakea päätökseen muutosta Helsingin hallinto-oikeudesta. Edelleen muutosta voi hakea korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää valitusluvan. Myös myönteisestä päätöksestä voi valittaa – esimerkiksi oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella saanut voi valittaa turvapaikan epäämisestä.
Tapaus (2)
Jos jokin mainituista Dublin-sopimuksen ehdoista täyttyy, toinen valtio on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Tuolloin Migri voi tehdä päätöksen tutkimatta jättämisestä ja käännyttää hakijan vastuussa olevaan valtioon.
*) PROSESSI
Tapaus 1b:n kohdalla maahantunkeutuja toimitettaisiin pois maasta, jos tunkeutuja ei saisi ulkopuolista apua muutoksenhakuun hallinto-oikeudesta. Tässä vaiheessa tulevat kuvaan mukaan yhdistykset, joiden ainoa tehtävä on saada kumottua mahdollisimman moni kielteinen päätös hallinto-oikeudessa.
Pakolaisneuvonta ry:n toiminta-ajatus: ”Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seuraa Euroopan unionin turvapaikka- ja pakolaispolitiikan kehitystä.”
Mutta miksi kaikki on vieläkin niin ”vaikeaa”? Eikö tätä voisi vieläkin helpottaa? Eikö valtio voisi perustaa Somaliaan, Irakiin, Afganistaniin ja muihin potentiaalisiin valtioihin neuvontatoimiston, jossa HS:n ”siirtolaisia” neuvottaisiin, miten päästä mahdollisimman vaivattomasti uuteen kotimaahan.Vapaaehtoiset voisivat lisäksi jakaa Mogadishun, Kabulin ja Bagdadin kaduilla lehtisiä, joissa lukee: Huutava työvoimapula Suomessa. Lähde siirtolaiseksi. Hyvät edut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita selvästi ja kohteliaasti