RAY tuplaa päävoitot

Raha-automaattiyhdistys (RAY) tuplaa peliautomaattien päävoitot maaliskuusta alkaen, jolloin kaupoissa ja kioskeissa automaattien päävoitot kohoavat 20 eurosta 50 euroon, anniskeluravintoloissa 40 eurosta 75 euroon ja RAY:n omissa pelisaleissa 40-50 eurosta 75-100 euroon, kertoi MTV3:n uutiset eilen.

RAY haluaa ilmeisesti tehdä lisää peliriippuvaisia ja houkutella (lue: koukuttaa) uusia ”pelaajia”. Kyllähän 50 euron päävoitto houkuttaa peliriippuvaisen eläkeläisen tavoittelemaan sitä, vaikka siitä saisikin maksaa viikon ruokarahat.

Usein peliriippuvaisen ongelma on ollut se, että ns. pelimerkit (eli rahat) loppuvat juuri, kun voittoputki on aukeamassa, mutta ei enää hätää (vai pitäisikö nykymuodin mukaisesti sanoa 'nou hätä'?): RAY on tullut vastaan ja mahdollistanut pelaamisen pankkikortilla. Vuoden lopulla jo joka viidennessä pelissä on tämä mahdollisuus. Seuraava askel tässä (vahingollisessa) ”kehityksessä” (tehdä vielä lisää peliriippuvaisia) lieneekin mahdollisuus maksaa luottokortilla, jos sellainen sattuu vielä olemaan.

RAY tietää, että ilmaisia lounaita ei ole, mutta päävoiton korotus pitää kuitenkin rahoittaa jollakin tavalla. RAY:n mukaan osaa pienempiä voittoja joudutaan pienentämään, mutta sivistymätön neekerikin ymmärtää, että se ei lainkaan riitä.

Tuplatut päävoitot rahoitetaan tosi asiassa pienentämällä päävoiton voittotodennäköisyyttä (vtn). RAY ei tietenkään sano sitä, koska se toimisi korotuksen tuomaa uutta houkutusta vastaan eli se ei toisikaan uusia pelaajia vaan saattaisi jopa vähentää pelaajia. Jos päävoitto kaksinkertaistuu, mutta sen vtn puolittuu, sen nettovaikutus voittaa rahaa RAY:n peliautomaateista on nolla.

RAY:n uudistus muistuttaakin tuttua tarinaa hölmöläisten puuhastelusta ”pidentää” liian lyhyttä peittoa.

RAY:n pelitoiminnan tuotto vuonna 2008 oli 660 miljoonaa euroa, josta 79 prosenttia kertyi kaupoissa, kioskeissa ja ravintoloissa sijaitsevista peliautomaateista. Tuotto tekee 165 euroa jokaista yli 16-vuotiasta kansalaista kohti. Koska pelaajia lieneekin vain 10–20 prosenttia, jokainen pelaava kansalainen tuhlasi viime vuonna siten keskimäärin 825–1650 euroa.

Entinen SDP:n kansanedustaja ja ministeri Sinikka Mönkäre on tämän addiktiota aiheuttavan ”yhdistyksen” toimitusjohtaja.

Mieleen muistuu 90-luvun alku, kun ensimmäiset somalineekerit tulivat Suomeen. Silloiset peliautomaatit, hedelmäpeli lähinnä, vetivät kuin magneetti neekereitä puoleensa. Ehkäpä pyörivät hedelmäkiekot ja pelin elektroniset äänet olivat jotakin, mitä somalineekerit eivät olleet nähneet koti-Somaliassaan.