Wikipedia.fi:n mukaan ”Wikipedia on monikielinen hanke, jonka tarkoituksena on luoda jatkuvasti kasvava ja tarkentuva vapaan sisällön tietosanakirja.”Suomenkielisessä Wikipediassa on tällä hetkellä 195 639 ”artikkelia”. Se on suuri määrä asiaa ja enemmän tai vähemmän asian vierestä kirjoitettua tekstiä.
Mikä vika on sitten Wikipediassa, josta on oma versionsa lähes jokaisella kielellä? Vika on juuri siinä, että se muuttuu jatkuvasti ja periaatteessa jokainen voi muuttaa sitä haluamallaan tavalla. Historian tulkinta on tietenkin aina subjektiivista, mutta sitä ei kuitenkaan pitäisi tulkita uudelleen jatkuvasti.
Wikipediasta tulee mieleen George Orwellin mainio Vuonna 1984 -romaani, jossa historiaa muutettiin jatkuvasti kulloiseenkin poliittiseen tilanteeseen parhaiten sopivaksi. Wikipedia nuoresta iästään huolimatta toimii samalla periaatteella: ”artikkeleita” muutetaan jatkuvasti jotakin tiettyä tarkoitusta palvelemaan.
Wikipediassa kerrotut asiat voivat olla tosia mutta myös täyttä satua tai jotakin siltä väliltä. Se tekee sen uskottavuuden kyseenalaiseksi. Koska Wikipedia on kaikkien ulottuvilla, se on mitä mainioin (valtiollisen) propagandan levitysväline. Valtaapitävät voivat sen avulla syöttää kansalaisille haluamaansa ”totuutta”.
Tämän viikon yhteistyöartikkeleina ovat keuhkot ja kebab. Kyllä, siellä on myös KEBAB, tuo ählämien arki- ja juhlaruoka.Wikipedia kertoo: ”Kebab yleisesti tunnetussa muodossaan on mausteinen liharuoka, jota myydään suurimmaksi osaksi pikaruokana. Sitä pidetään yleisesti turkkilaisena ruokalajina. Kebab tarjoillaan usein riisin tai perunalisäkkeen kanssa tai pitaleivän sisässä, salaatin ja erilaisten kastikkeiden kera.”
”Suomeen, kuten muuallekin Eurooppaan, ruokalaji rantautui pitkälti turkkilaisten maahanmuuttajien mukana. Muualla Euroopassa kebab valmistetaan usein lampaanlihasta, mutta Suomessa käytetään lähinnä halvempaa naudanlihaa.”
[Artikkelia lukiessa alkaa naurussa jo olla pitelemistä...]
”Tyypillisiä Suomessa myytäviä kebabannoksia
- Rullakebab (tai kebabrulla); sisältää kebablihaa ja sen välissä on useimmiten tomaatteja, suolakurkkua, kurkkua sekä kaalia tai salaattia majoneesipohjaisessa kastikkeessa; täytteet rullataan tortillan sisään; kebabia voidaan käyttää normaalin pihvin sijaan hampurilaisessa.
- Kebab lohkoperunoilla
- Kebab kermaperunoilla
- Kebab valkosipuliperunoilla
- Kebab ranskanperunoilla
- Kebab riisillä
- Kebab perunasoseella
- Iskender-kebab: suosittu kebab-annos, joka sisältää kebablihan lisäksi paahdettuja leipäpaloja sekä jogurttia.
- Dönerkebab”
Tulikohan siinä nyt ihan varmasti mainittua kaikki mahdolliset vaihtoehdot? Onhan aina mahdollista, että Pihtiputaan Ähläm-Kebab on voinut kehittää jonkin oman version tuosta ählämien herkusta.
Artikkelin lopussa on v***n pitkä lista kebabin ravintoarvoista. Onkohan tämä nyt aivan tarpeellista..?
Maistuisi varmaan sullekin – ainakin jos olet ählämi.Jos sana ”kebab” olisi jossakin oikeassa tietosanakirjassa, sen olemus olisi kuvattu vain parilla rivillä.
Eli onko ongelmana nyt se, että kebab on kuvattu sivustolla liian yksityiskohtaisesti, vai onko artikkelin asiasisällössä mielestäsi jotain virheellisyyksiä? Mielestäni tuossa ajatuksen juoksussa ei nyt ole päätä eikä häntää, että aluksi aloitetaan puhumalla "totuuden muuttamisesta" ja sen jälkeen päästään jollakin aasinsillalla siihen, että kebab-artikkeli on liian pitkä.
VastaaPoistaSitäpaitsi, mielestäni "oikean totuuden" tavoittelulle on paljon johdonmukaisempaa, että sitä voivat jokseenkin kaikki demokraattisesti muuttaa kohti objektiivista näkökulmaa, kuin että vain pienellä eliittiryhmällä olisi oikeus antaa virallinen "totuus" tyyliin Hesari. Tästähän ollaan nimenomaan pyrkimässä pois, blogitiedottamista yli perinteisen median, jne.
Ennen sisällysluetteloa on lyhyt tiivistelmä artikkelin sisällöstä, jossa olemus yleensä on kuvattu vain parilla rivillä.
Ongelma on liika yksityiskohtaisuus, joka hipoo jo tahattoman komiikan rajaa. Jos ”Suomessa myytäviin kebab-annoksiin” olisi vielä liitetty hinnasto, kaikki olisi ollut täydellistä.
VastaaPoistaArtikkeli näyttääkin lyhentyneen sitten viime kerran: ”informatiivinen” ravintoarvotaulukko on ”kadonnut” mystisesti. Tämä kertoo hyvin Wikipedia jatkuvasti muuttuvasta ”totuudesta”: taulukko on ensin kunnes sitten katoaa jostakin syystä.
Wikipedian ongelma on siinä, että jokainen voi kirjoittaa sinne omia ”totuuksiaan”. Millään taholla ei ole mahdollisuuksia valvoa jatkuvasti kaikkia artikkeleita, joita näyttääkin olevan jo 195 760 kappaletta.
Pizza-artikkeli näyttää olevan yhtä naurettava. Mitä tekemistä Dean Martinilla on pizzan kanssa?
Unohdat nyt yhden hyvin oleellisen seikan: Orwellin dystopiassa kaikki jäljet muutoksista hävitettiin ja asiakirjojen väärentämisen suorittanut henkilö "unohti" tekonsa kaksoisajattelun avulla. Wikipediassa puolestaan jokaisella artikkelilla on muutoshistoria, josta löytyy tallennettuna jokaisen artikkelin jokainen vanha versio, josta sen voi käydä tarkistamassa. Vai epäiletkö, että "valtaapitävät" peukaloivat myös sitä?
VastaaPoistaMuutenkin minun on vaikea ymmärtää tämän tekstin pointtia. Jos netissä on ilmainen tietosanakirja, jossa on mielestäsi huono artikkeli aiheesta "kebab", se ei kuitenkaan ole varsinaisesti sinulta pois.
Olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa siitä, että YLE ja Hesari ovat tällä hetkellä valtakunnan pahimmat propagandatuutit.
Tuskin tavallisella kansalaisella riittää mielenkiintoa tai edes aikaa käydä läpi jonkin artikkelin muutoshistoria selvittääkseen, mikä on oikea ”totuus”. Kansalainen lukee tuoreimman ”totuuden” ja pitää sitä ainoana totuutena. Niin yksinkertaista ja helppoa se on!
VastaaPoistaJopa jotkin sanomalehdet käyttävät (tai ovat ainakin joskus käyttäneet) Wikipediaa ”tietolähteenään”. Tuolloin journalismin luotettavuus on samalla tasolla kuin Wikipedian.
Kebab oli vain yksi esimerkki, koska se oli tyrkyllä aloitussivulla. Käytännössä kaikki artikkelit ovat tökeröitä, asiantuntemattomia tai naurettavia, ja syy siihen on yksinomaan se, että kirjoittajat ovat täysiä amatöörejä. Sen vuoksi Wikipediaa ei pitäisikään kutsua tietosanakirjaksi vaan joksikin muuksi. Oikean tietosanakirjan tekijät ovat eri alojen asiantuntijoita.
"Tuskin tavallisella kansalaisella riittää mielenkiintoa tai edes aikaa käydä läpi jonkin artikkelin muutoshistoria selvittääkseen, mikä on oikea ”totuus”. Kansalainen lukee tuoreimman ”totuuden” ja pitää sitä ainoana totuutena. Niin yksinkertaista ja helppoa se on!"
VastaaPoistaKenties näin on, mutta tässä tapauksessa kansalaiselle on annettu edes mahdollisuus historian tutkimiseen. Jos käyttäjä jättää tämän mahdollisuuden käyttämättä, se tuskin on Wikipedian vika?
Sitä paitsi, jos meillä on kansalainen X, joka nielee kritiikittä lähes kaiken, mitä netistä lukee, niin minun mielestäni se varsinainen ongelma on X:n tyhmyys/sinisilmäisyys/kouluttamattomuus/mikä ikinä, eikä suinkaan Wikipedia tai mikään muukaan miljardeista nettisivuista.
Eikös se niin mene, että tyhmyydestä sakotetaan?