sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Ählämi

Sana 'ählämi' on tiettävästi tullut suomen kieleen joskus 80-luvulla, minkä jälkeen sen käyttö on hitaasti yleistynyt. Siihen on kuitenkin haluttu tarkoituksellisesti liittää negatiivinen sävy, vaikka se onkin tosiasiassa aivan harmiton ja neutraali ilmaisu.

Voisiko olla kuvaavampaa sanaa Lähi-Idän tai Pohjois-Afrikan asukkaasta, joka voi myös olla muslimi, arabi ja/tai pukeutua hassuun valkoiseen kaapuun ja kietoa valkoisen kangassuikaleen päähänsä? Ei varmastikaan voisi olla, koska mikään muu yksittäinen sana ei voisi korvata tuota mainiota kuvaavaa sanaa.

'Neekeri' on myös samanlainen yksikäsitteinen sana, joka kertoo aina selvästi, mistä on kysymys. Neekeri-sana haluttaisiin usein korvata musta-sanalla, mutta se jättäisi kuitenkin paljon epäselväksi.

Ajatellaanpa seuraavaa virkettä: Kadulla käveli musta.

Lukija (tai kuulija) ajattelee heti: mikä v***n musta? Musta koirako? Vai musta kissa? Vai mikä? Tamperelainen saattaisi kenties ajatella, onko musta makkara viimeinkin jalkautunut Mansen kadulle.

Virke ei ole yksikäsitteinen, koska musta on varsinaisesti adjektiivi, joka vaatii lauseessa pääsanan, jota se määrittää.

Tämä on sitä vastoin yksikäsitteinen: Kadulla käveli neekeri.

Silloin lukija ymmärtää heti, mistä on kysymys: neekeri käveli kadulla. Siinä ei jää mitään arvailun varaa, eikä siinä ole mitään negatiivista sävyä.

Voitaisiin tietenkin sanoa, että ”kadulla käveli afrikkalainen”, mutta siinä tehtäisiin sellainen olettamus, että kadulla kävelevä neekeri on kotoisin Afrikasta. Se saattaisi kuitenkin olla väärin, koska neekereitä asuu monilla muillakin mantereilla kuin Afrikassa. Lisäksi Afrikassa asuu myös valkoisia ja arabeja, joten lukija saattaisi kokea yllätyksen, jos hän näkisi tilanteen, jossa kadulla käveleväksi väitetty neekeri olisikin esim. Zimbabwen valkoinen kansalainen. Afrikkalainen ei siis millään tavalla sovellu neekerin synonyymiksi. Ainoa tapa kertoa asia yksikäsitteisen tarkasti on siten neekeri-sanan käyttö.

Sama pätee ählämi-sanaan.

Ajatellaanpa seuraavaa virkettä: Kadulla käveli Lähi-Idän tai Pohjois-Afrikan asukas, joka voi myös olla muslimi (ja arabi ja jolla voi myös olla yllään hassu valkoinen kaapu ”päärätteineen”).

Virke on melkoisen pitkä, eikä se sittenkään ole yksikäsitteisen tarkka, koska kyseinen henkilö voi oikeasti ollakin kotoisin jostakin muusta maasta. Virkkeen pääpaino on islamissa (ja arabimaassa ja pukeutumisessa), vaikka virkkeen tarkoitus on vain ilmaista, että kadulla kävelee henkilö, jonka kansalaisuus tai kotimaa eli ns. etninen alkuperä halutaan kertoa tietyllä tarkkuudella.

Ählämi on siten ainoa oikea sana kuvaamaan kadulla kävelijää, kebab-kojun haltijaa tms. kulttuurinrikastuttajaa. Sanan jättäminen pois yleiskielestä tarkoittaisi yksinkertaisesti vain kielen köyhdyttämistä.

Antakaamme siten ählämien kantaa ählämi-nimiään asiaan kuuluvalla ylpeydellä. Ehkäpä voimme vielä joskus kuulla jonkun Pohjois-Afrikasta tai Lähi-Idästä Suomeen työvoimapulaa epäitsekkäästi paikkaamaan saapuneen ”siirtolaisen” sanovan: ”Olen ählämi ja v***n ylpeä siitä!”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita selvästi ja kohteliaasti

Site Meter