Kotoutuminen

Tuolle kuvottavalle tapahtumalle on oikein pitänyt keksiä oma sana. Sanaa 'kotoutua' ja muita sen johdannaisia Nykysuomen sanakirja ei tietenkään tunne.

Kotouttamisessa on kyse siis siitä, että vieraslaji yritetään sijoittaa sille ennen tuntemattomaan ja vieraaseen ympäristöön. Lähes pääsääntöisesti tästä luonnonvastaisesta toiminnasta on vain huonoja kokemuksia kaikkien uudelleen sijoitettujen eläinlajien kohdalla.

Uudessa ympäristössä oleva laji ei joko sopeudu kunnolla tai lainkaan, jolloin se joko aiheuttaa konflikteja paikallisten lajien kanssa tai kuolee sukupuuttoon, tai sitten se sopeutuu liiankin hyvin, minkä seurauksena se aiheuttaa vahinkoa paikallisille lajeille ja saattaa jopa syrjättää täysin alkuperäislajin aiheuttaen tämän sukupuuton.

Kotoutettavan lajin sopeutumista voidaan tietenkin helpottaa poistamalla sitä uhkaavat tekijät. Tuolloin ”kotoutuminen” tapahtuu alkuperäislajien kustannuksella ja niitä syrjivästi. Uusi laji saa suosituimmuusaseman, ja sen saamat edut lankeavat syrjittyjen alkuperäislajien maksettaviksi.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) kertoi 1999 seuraavaa:

”Huhtikuussa tuli voimaan laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Lakiin ei haluttu ottaa vierasperäistä sanaa integraatio, joten sen asemesta lakitekstiin tulivat virkakielen huoltajan Jussi Kallion ehdottamat termit kotouttaminen ja kotoutuminen. Yhdellä sanalla molempien sisältöä ei pysty ilmaisemaan. Ruotsinkielisessä laissa kotoutumisen vastineena on integration ja kotouttamisen vastineena integrationsfrämjande (främjande = edistäminen).”

Kyllähän integraatio olisi sopinut suomen kieleen. ”Neekerin integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan” olisi kuulostanut hienolta.

Kotus jatkaa: ”Lain mukaan tavoitteena on tukea maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, sitä että hän osallistuu työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen.”

Tässä on juuri tehty se virhe, että neekerin tai ählämin sallitaan säilyttää oma kielensä ja primitiivisen kulttuurinsa (ja islamin). Ahdasmielinen kulttuuri ja islam ovat ne tekijät, jotka aiheuttavat suurimman osan ongelmista, koska ne ovat suuressa ristiriidassa länsimaisen kulttuurin ja arvojen ja suhteellisen vapaan uskonnon kanssa.