Sähköauto

Sähköauto on viime aikoina ollut paljon esillä eri medioissa. Julkinen keskustelu on käsitellyt ”tuotetta”, jota ei itse asiassa ole vielä olemassakaan. On vain puhuttu jostakin abstraktista käsitteestä, jollaisen ilmastonmuutoskeskustelun velloessa kaikkialla toivottaisiin joskus olevan olemassa.

Zulublogi kirjoitti tammikuussa sähköautosta, kun ministeri Lehtomäki ”keksi” sen uudelleen.

http://zulublogi.blogspot.com/2009/01/lehtomaen-leikkisahkoauto.html

Energiayhtiö Fortumin lähinnä osakkeenomistajilleen lähettämän lehden Forten uusimmassa numerossa oli useampi artikkeli sähköautosta. Fortumin kiinnostuksen aiheeseen ymmärtää toki hyvin, koska Fortum on merkittävä sähköntuottaja ja suurin sähköverkon omistaja maassamme.

Forten jutuissa ei ollut mitään uutta tai mullistavaa vaan lähinnä vain samat vanhat lupaukset sähköauton nopeasta tulemisesta. Siitä tulee mieleen kristittyjen jatkuvat odotukset ja toiveet erään hepun ”uudesta” tulemisesta, joka näyttää vain kestävän ja kestävän...

Jotta tavallinen kansalainen saataisiin menemään sekaisin käsitteistä, on kehitetty ”erilaisia” sähköautoja:

Hybridi. Autossa on sähkö- ja polttomoottori, joista jälkimmäinen on sen päävoimanlähde ja lataa käydessään pienehköä akustoa.

Ladattava hybridi. Kuten hybridi, mutta siinä on suurempi akusto, jota voidaan ladata verkkovirralla.

Sähköauto. Tämä on ”oikea sähköauto”, jossa ei ole polttomoottoria.

Sähköauton suurin ongelma on mukana kuljetettavan sähköenergian paino ja vähäisyys. Jos määrää kasvatetaan, paino kasvaa samassa suhteessa. Joka tapauksessa auton toimintasäde jää lyhyeksi.

Toinen ongelma, josta ei ole juurikaan puhuttu, on suuren energiamäärän sisältävän akuston palo- ja räjähdysvaara kolaritilanteessa. Jopa tavallinen käynnistysakku (60 Ah) voi tietyssä tilanteessa sytyttää auton palamaan. Tilanne tuskin helpottuu yhtään sähköautossa, jossa Ah-määrä voi olla jopa monikymmenkertainen.

Media on joskus kertonut räjähtävistä Nokia-matkapuhelimien akuista. Vaikka puhelinakun kapasiteetti on vain noin 1 Ah, silläkin on yllättävän suuri tuho- ja räjähdysvoima.

Bensiinin etu on aina ollut sen sisältämä suuri energiamäärä, eli sillä on suuri lämpöarvo, noin 43 MJ/kg. Kun yksi megajoule (MJ) on miljoona wattisekuntia (Ws) eli 0,278 kilowattituntia (kWh), yksi kilogramma bensiiniä sisältää energiaa 11,9 kWh. Jos tämä energiamäärä haluttaisiin varastoida 12 voltin akkuihin (käytettäköön tässä havainnollistamisen helpottamiseksi kaikille tuttua lyijyakkua), tarvittaisiin noin 1000 Ah:n akusto eli 16 kappaletta 60 Ah:n akkuja.

1 kg bensiiniä on tilavuudeltaan noin 1,3 litraa. Nykyauto kuluttaa noin 7 l/100 km. Sadan kilometrin matkaan tarvitaan silloin 7 litraa eli 5,3 kg bensiiniä. Vastaavaan akustoon tarvittaisiin 87 kappaletta 60 Ah:n akkua. Jos yksi akku painaa noin 15 kg, koko akusto painaisi noin 1300 kg. Akusto painaisi siten suunnilleen saman verran kuin nykyinen bensiinimoottorinen auto, ja sen tuottama lisäpaino lisäisi auton ”kulutusta” merkittävästi.

100 km on aika lyhyt toimintasäde, joten jos se haluttaisiin esim. tuplata, akusto pitäisi myös tuplata. Akusto painaisi silloin jo 2600 kg.

Uudemmilla akuilla on parempi teho/paino- tai tilavuussuhde. Tuolloin akuston paino laskisi kolmanteen tai jopa viidenteen osaan, jolloin 200 km:n akusto painaisi ”enää” 520 kg. Akuston paino olisi edelleenkin noin puolet pelkän auton painosta, jolloin osa kallisarvoisesta akkuenergiasta hukattaisiin edelleenkin painavan akuston kuljettamiseen auton mukana.

Kaikenlaisia sähköauton demoversioita on toki olemassa ja niitä tullaan jatkossakin kehittämään paremmiksi, mutta ne tullevat jäämään demoversion asteelle. Demoversiosta on tavallisesti pitkä ja työläs kehitysprosessi mihin tahansa sarjavalmisteiseen tuotteeseen. Tuotteen koko, hinta ja kokoonpanon vaikeus ovat tavallisesti niitä seikkoja, joiden ratkaiseminen voi tuotekehitystyössä olla ylivoimaista.

Tosiasia on se, että me emme tule koskaan näkemään sarjavalmisteista sähköautoa, jonka toimintasäde on 900 km. 2100-luvulla tilanne voi olla toinen, jolloin öljy on varmasti loppunut. Toistaiseksi joudumme tyytymään nykyautoihimme ja rikastuttamaan öljyvarat omistavia ählämeitä.

Valtiolle ei tietenkään sopisi, että kansalaiset alkaisivat ajella edullisesti sähköautoilla, joiden ”polttoainetta” verotetaan toistaiseksi vain vähän. Sähköveroa tai mitä tahansa muuta maksua, joka kohdistuisi suoraan sähköautoiluun, korotettaisiin niin paljon, että tieliikenteeltä kerättävät verot ja muut veronluonteiset maksut säilyisivät vähintäänkin entisellä tasolla. Kansalaisille olisi siten yhdentekevää ”menoveden” laatu.

Fortuminkaan ei pitäisi valheellisesti mainostaa sähköautoa edullisena liikennevälineenä, vaikka siinä käytettävän sähköenergian hinta onkin tällä hetkellä selvästi raskaasti verotettua bensiiniä edullisempaa.

Todellinen tulevaisuuden päästötön auto lieneekin polkuauto, joka on kaikissa suhteissa turvallinen. Sillä ei voisi ajaa niin nopeasti, että kolarissa syntyisi vakavia vahinkoja. Tulevaisuuden autoilija saisi myös siinä samalla hyötyliikuntaa. Ja mikä parasta: se olisi riippumaton kaikista energianlähteistä.